OSA 1 / 7

Alzheimerin tauti

Kattaa jopa 70 % kaikista etenevistä muistisairauksista

Kaksi sairausmuotoa, joista yleisempi puhkeaa myöhäisellä iällä

Harvinaisempi sairausmuoto alkaa varhain ja on perinnöllinen

Jatka lukemista alla

"

Yleisin etenevä muistisairaus

Alzheimerin taudin yleisyyttä kuvaa hyvin se, että sitä sairastaa jopa 70 % etenevää muistisairautta sairastavista henkilöistä. Alzheimerin tauti jakautuu kahteen eri muotoon: harvinaiseen varhain alkavaan perinnölliseen muotoon sekä yleisempään myöhäisellä iällä todettavaan muotoon. Naisilla sairaus on hieman yleisempi kuin miehillä.

Alkaa aivojen ohimolohkojen sisäosista

Alzheimerin taudin perimmäistä syytä ei tiedetä. Aivoissa tapahtuvat mikroskooppiset muutokset, kuten amyloidin kertyminen, johtavat hermoratojen ja aivosolujen vaurioitumiseen. Vaurio alkaa aivojen ohimolohkojen sisäosista, erityisesti hippokampusalueelta, ja leviää myöhemmin aivokuorelle. Sairauden edetessä myös aivojen tilavuus ja kokonaispaino vähenevät. On arvioitu, että aivomuutokset alkavat kehittyä jo 20-30 vuotta ennen ensimmäisten oireiden ilmaantumista.

Esiintyvyys lisääntyy iän myötä

Alzheimerin taudin esiintyvyys lisääntyy iän myötä ja suurin osa sairastuneista on yli 65 vuotiaita. Kaikista yli 85 vuotiaista suomalaisista Alzheimerin tautiin on sairastunut 15-20 %. Alzheimerin tauti saattaa ilmetä myös yhdessä muiden muistisairaustyyppien kanssa.

Muisti vaikeimmin heikentynyt tiedonkäsittelyn osa-alue

Alzheimerin tauti alkaa usein muistioireilla ja muisti on koko sairauden ajan vaikeimmin heikentynyt tiedonkäsittelyn osa-alue. Erityisesti lähimuisti ja uusien asioiden oppiminen heikentyvät. Sairastuneen voi olla vaikea painaa mieleen vastikään tapahtuneita ja puhuttuja asioita tai oppia esimerkiksi uusien kodinkoneiden käyttöä. Televisiosarjojen seuraaminen muodostuu vaikeaksi, jos tapahtumat eivät pysy mielessä. Vanhat taidot ja elämäntapahtumat säilyvät mielessä uusia pidempään.

Alzheimerin taudin tyypillisiä oireita ovat myös vaikeudet näönvaraisessa hahmottamisessa eli aivojen kyvyssä tulkita sitä, mitä silmät näkevät. Tämän vuoksi ihmisten tai esineiden tunnistaminen sekä ympäristössä liikkuminen vaikeutuu. Oirekuvaan kuuluu myös organisointikyvyn heikentymistä sekä vaikeuksia askareiden suunnittelussa, aloittamisessa ja toteuttamisessa. Vaikeuksia voi tulla myös kommunikoinnissa ja keskittymisessä sekä ajan hahmottamisessa. Usein oireisiin liittyy myös ahdistusta ja masentuneisuutta.

Sairauden edetessä voi tulla uni-valverytmin häiriöitä, levottomuutta, sekavuustiloja, harhanäkyjä ja harhaluuloja. Vainoharhaisuus saattaa olla myös Alzheimerin taudin ensimmäisiä oireita ja sairastuneella voi olla esimerkiksi varkausepäilyjä. Sairastunut saattaa laihtua monipuolisesta ravinnosta huolimatta ja sairaudentunne hävitä. Kehossa tulee usein jäykistymistä ja liikkuminen vaikeutuu. Loppuvaiheessa muistisairas henkilö tarvitsee usein apua lähes kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, kuten syömisessä, pukeutumisessa ja peseytymisessä. Aivan loppuvaiheessa hän menettää kävely- ja puhekykynsä.

Tapahtuma- eli episodisen muistin heikentyminen on yksi Alzheimerin taudin keskeisimmistä oireista

Tapahtumamuistilla tarkoitetaan kykyä tallentaa ja palauttaa mieleen omaan elämään liittyviä tapahtumia. Tapahtumamuistiin tallentuvat kokemukset jäsentyvät ajan ja paikan mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilö muistaa milloin ja missä asia on tapahtunut. Myös tapahtumiin liittyvät ajatukset ja tuntemukset tallentuvat tapahtumamuistiin. Tapahtumamuistin ominaisuuksiin kuuluu myös kyky yhdistellä tapahtumia toisiinsa.

Alzheimer puhkesi huomaamatta

Helvin ystävistä suurin osa oli jo kuollut ja hän eli arkeaan yksin. Sukulaiset asuivat toisella puolella Suomea. Puhelinkontaktissa he olivat säännöllisesti, mutta tapasivat vain harvoin. Helvi oli asunut vuosikymmeniä samassa kerrostalossa ja oli pinnallisesti tutustunut muutamaan naapuriin. Helvillä ei ollut perussairauksia, joten hänellä ei ollut säännöllisiä kontakteja terveydenhuoltoon.

Helvin muistisairaus pääsi etenemään ilman, että kukaan huomasi. Puhuessaan sukulaistensa kanssa puhelimessa Helvi halusi antaa itsestään pärjäävän vaikutelman. Hän kertoi, että paikkakunnalla paistaa aurinko ja kaikki on hyvin. Lähikaupasta hän haki maitoa ja päivittäiset ruokatarvikkeet sekä tervehti naapureita heidät nähdessään.

Vähitellen Helvin päivät alkoivat yhä enemmän muistuttaa toisiaan. Helvi menetti ajantajunsa ja vetäytyi omiin oloihinsa. Hän ei itse huomannut pikkuhiljaa tapahtuvaa muutosta. Kesällä sukulaiset ajoivat Helviä tapaamaan ja säikähtivät näkemäänsä.

Helvi oli laihtunut. Hänen kotinsa oli sekava ja sotkuinen. Jääkaappi oli täynnä eri ikäisiä maitoja ja homeisia ruokia. Keittiön pöydällä oli pino postia, jota Helvi ei ollut edes avannut. Asumiseen liittyvät kulut Helvillä oli suoraveloituksessa, mutta muut laskut olivat maksamatta usealta kuukaudelta. Kirjekuorista löytyi muistutuksia ja perintätoimiston yhteydenottoja. Helvi oli laskupinosta lähinnä ihmeissään.

Sukulaiset päättivät viipyä Helvin luona muutaman päivän ja varasivat hänelle ajan lääkäriin. Tutkimuksissa Helvillä todettiin keskivaikea Alzheimerin tauti. Helville haettiin edunvalvojaa auttamaan raha-asioiden hoitamisessa. Kotihoidon työntekijät aloittivat säännölliset käynnit Helvin luona ja hän alkoi taas ruokailemaan säännöllisesti. Sukulaiset soittelivat Helville usein ja kyläilivät hänen luonaan muutaman kerran vuodessa.

Helvi sai asua kotonaan vielä useamman vuoden. Virkistykseksi hänelle järjestettiin kuukausittaiset intervallijaksot hoitokotiin. Silloin Helvi koki olevansa lomamatkalla ja kertoi innostuneena seikkailuistaan sukulaisille.

~Helvi, 80 vuotta