OSA 1 / 7

Alzheimerin tauti

Kattaa jopa 70 % kaikista etenevistä muistisairauksista

Kaksi sairausmuotoa, joista yleisempi puhkeaa myöhäisellä iällä

Harvinaisempi sairausmuoto alkaa varhain ja on perinnöllinen

Jatka lukemista alla

Yleisin etenevä muistisairaus

Alzheimerin taudin yleisyyttä kuvaa hyvin se, että sitä sairastaa jopa 70 % etenevää muistisairautta sairastavista henkilöistä. Alzheimerin tauti jakautuu kahteen eri muotoon: harvinaiseen varhain alkavaan perinnölliseen muotoon sekä yleisempään myöhäisellä iällä todettavaan muotoon. Naisilla sairaus on hieman yleisempi kuin miehillä.

Alkaa aivojen ohimolohkojen sisäosista

Alzheimerin taudin perimmäistä syytä ei tiedetä. Aivoissa tapahtuvat mikroskooppiset muutokset, kuten amyloidin kertyminen, johtavat hermoratojen ja aivosolujen vaurioitumiseen. Vaurio alkaa aivojen ohimolohkojen sisäosista, erityisesti hippokampusalueelta, ja leviää myöhemmin aivokuorelle. Sairauden edetessä myös aivojen tilavuus ja kokonaispaino vähenevät. On arvioitu, että aivomuutokset alkavat kehittyä jo 20-30 vuotta ennen ensimmäisten oireiden ilmaantumista.

Esiintyvyys lisääntyy iän myötä

Alzheimerin taudin esiintyvyys lisääntyy iän myötä ja suurin osa sairastuneista on yli 65 vuotiaita. Kaikista yli 85 vuotiaista suomalaisista Alzheimerin tautiin on sairastunut 15-20 %. Alzheimerin tauti saattaa ilmetä myös yhdessä muiden muistisairaustyyppien kanssa.

Muisti vaikeimmin heikentynyt tiedonkäsittelyn osa-alue

Alzheimerin tauti alkaa usein muistioireilla ja muisti on koko sairauden ajan vaikeimmin heikentynyt tiedonkäsittelyn osa-alue. Erityisesti lähimuisti ja uusien asioiden oppiminen heikentyvät. Sairastuneen voi olla vaikea painaa mieleen vastikään tapahtuneita ja puhuttuja asioita tai oppia esimerkiksi uusien kodinkoneiden käyttöä. Televisiosarjojen seuraaminen muodostuu vaikeaksi, jos tapahtumat eivät pysy mielessä. Vanhat taidot ja elämäntapahtumat säilyvät mielessä uusia pidempään.

Alzheimerin taudin tyypillisiä oireita ovat myös vaikeudet näönvaraisessa hahmottamisessa eli aivojen kyvyssä tulkita sitä, mitä silmät näkevät. Tämän vuoksi ihmisten tai esineiden tunnistaminen sekä ympäristössä liikkuminen vaikeutuu. Oirekuvaan kuuluu myös organisointikyvyn heikentymistä sekä vaikeuksia askareiden suunnittelussa, aloittamisessa ja toteuttamisessa. Vaikeuksia voi tulla myös kommunikoinnissa ja keskittymisessä sekä ajan hahmottamisessa. Usein oireisiin liittyy myös ahdistusta ja masentuneisuutta.

Sairauden edetessä voi tulla uni-valverytmin häiriöitä, levottomuutta, sekavuustiloja, harhanäkyjä ja harhaluuloja. Vainoharhaisuus saattaa olla myös Alzheimerin taudin ensimmäisiä oireita ja sairastuneella voi olla esimerkiksi varkausepäilyjä. Sairastunut saattaa laihtua monipuolisesta ravinnosta huolimatta ja sairaudentunne hävitä. Kehossa tulee usein jäykistymistä ja liikkuminen vaikeutuu. Loppuvaiheessa muistisairas henkilö tarvitsee usein apua lähes kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, kuten syömisessä, pukeutumisessa ja peseytymisessä. Aivan loppuvaiheessa hän menettää kävely- ja puhekykynsä.

Tapahtuma- eli episodisen muistin heikentyminen on yksi Alzheimerin taudin keskeisimmistä oireista

Tapahtumamuistilla tarkoitetaan kykyä tallentaa ja palauttaa mieleen omaan elämään liittyviä tapahtumia. Tapahtumamuistiin tallentuvat kokemukset jäsentyvät ajan ja paikan mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilö muistaa milloin ja missä asia on tapahtunut. Myös tapahtumiin liittyvät ajatukset ja tuntemukset tallentuvat tapahtumamuistiin. Tapahtumamuistin ominaisuuksiin kuuluu myös kyky yhdistellä tapahtumia toisiinsa.

Muistisairaudet

Aivoverenkierto sairauden muistisairaus

Lue lisää

Muistisairaudet

Lewyn kappale -tauti

Lue lisää

Vuorovaikutus

Vinkkejä Camilla Lindholmilta

Tutustu

Onko sinulla uutta tutkimustietoa tai kehitysideoita sivustolle?

Onko sinulla uutta tutkimustietoa tai kehitysideoita sivustolle?