Asiantuntijahaastattelut | Yleinen

Musiikin jättämä jälki ei katoa

Moni on huomannut, että tuttu ja tärkeä musiikki säilyy Alzheimerin tautia sairastavan ihmisen mielessä. Että musiikki säilyy, vaikka sairaus on vaikeassa vaiheessa eikä muistissa tunnu olevan enää juuri muuta.

– Kokeellista näyttöä tästä on kuitenkin yllättävän vähän, sanoo kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä, Helsingin yliopistossa, työskentelevä neuropsykologian apulaisprofessori Teppo Särkämö.

Särkämö on mukana Musiikin muistijäljillä  tutkimushankkeessa, jossa aiotaan selvittää, mitä Alzheimerin tautia sairastavan ihmisen aivoissa tarkalleen tapahtuu, kun hän kuulee musiikkia.

Magneettikuvassa kuuluu tuttu kappale

– Sitten katsotaan, miten aivoaktiivisuus muuttuu ja miten se muuttuu muistisairauden eri vaiheissa. Meitä kiinnostaa, aktivoituvatko samat aivoalueet vai eivät, Teppo Särkämö sanoo.

Särkämö on tutkinut musiikkia vuodesta 2003 alkaen. Silloin hän ryhtyi selvittämään musiikin hyötyjä aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutumisessa. Selvisi, että mielimusiikissa on voimaa. Musiikin kuuntelu päivittäin aivoinfarktin jälkeen edistää kielellisen muistin ja tarkkaavaisuustaitojen kuntoutumista paremmin kuin esimerkiksi äänikirjojen kuuntelu. Särkämö oli mukana myös tutkimuksessa, jossa vertailtiin lauletun ja instrumentaalisen musiikin kuuntelemisen vaikutuksia. Laulujen sanat ovat ainakin afasiapotilaille ilmeisen tärkeä. Sanoitusten kuunteleminen edistää kielentuottomekanismien toipumista.

– Menemme hoivayksiköihin tekemään mittauksia. Mittaamme aivosähkökäyrää yksinkertaisella päähän asennettavalla elektronimyssyllä.

Musiikin kuuleminen voi näkyä eri aivoalueiden aktiivisuudessa. Myös hengitystahti ja sydämensyke saattavat muuttua musiikin nostattamien tunteiden seurauksena.

– Vaikka ihminen ei pystyisi kertomaan musiikin herättämistä tunteista, voimme toivottavasi mitata vasteita ja selvittää, onko musiikki säilynyt mielessä.

Aivoissa, etuotsalohkon sisäpinnalla, on kaistale, joka käsittelee musiikkia, tunteita ja muistoja. Alzheimerin tauti etenee yleensä tietyn kaavan mukaan. Se saavuttaa etuotsalohkon sisäpinnan loppuvaiheessa. Tämän takia musiikki herättää tunteita ja muistoja myös ihmisillä, joilla Alzheimerin tauti on vaikeassa vaiheessa. Särkämön oletus on, että tutut kappaleet tosiaan vaikuttavat voimakkaimmin.

Työnalla musiikkikokoelma hoitajien käyttöön

– Jos hoitaja alkaa kesken kaiken laulaa tuttua musiikkikappaletta, jonka potilas tunnistaa ja johon hän voi ehkä liittyäkin, tilannetta saadaan helpotettua. Laulu purkaa potilaan stressiä ja painetta.

Musiikki soi monessa hoitopaikassa ohjelmallisissa musiikkituokioissa tai ruokailun yhteydessä. Jos potilas kuulisi omakohtaisesti tärkeitä kappaleitä säännöllisesti pitkin päivää, musiikki saattaisi nostattaa mielialaa kokonaisvaltaisesti ja näin lisätä toimintakykyä.

– Jotta musiikilla olisi hoitotyökalun merkitystä, sitä pitäisi käyttää monta kertaa päivässä. Tutkimusteni pohjalta ajattelen, että musiikin käyttöä kannattaisi yksilöidä; että hoivayksiköissä olisi hyvä olla tietoutta kullekin asukkaalle tärkeistä kappaleista.

Hoitajat ovat usein huomattavasti muistisairaita potilaita nuorempia, eivätkä tunne lauluja, jotka ovat olleet merkittäviä potilaiden nuoruudessa. Tämä on usein syynä siihen, että laulujen voima jää hoitotyössä pitkälti käyttämättä. Musiikin muistijäljillä -hankkeen tutkijat ovat aiemmin kartoittaneet ikäihmisten avulla kappaleita, jotka ovat usein tuttuja ja tunteita herättäviä kullekin ikäryhmälle. Nyt samoja kappaleita testataan muistisairailla ihmisillä. Samalla kootaan hoitotyöhön sopiva musiikkikokoelma. Kun hoitaja ei tunne muistisairaan potilaan mieltymyksiä, eikä potilas pysty niistä kertomaan, voi aloittaa kokoelmasta

Arkea voi kulkea musiikin tahtiin

– Omaishoitaja voisi selvittää, mikä oli muistisairaalle ihmiselle tärkeää musiikkia tämän nuoruudessa.

Hoitajana on usein puoliso, ja kaksikolla on pitkälti yhteistä elämää takanaan. Silloin voi helpostikin löytää musiikkikappaleita, jotka muistisairas ihminen tunnistaa. Musiikkia kannattaa testata erilaisissa tilanteissa. Jos muistisairas on masentunut, eikä löydä puhtia toimia, kannattaa tietenkin kuunnella tai laulaa vireystilaa nostattavia kappaleita.

– Musiikkia voi ujuttaa arkeen vähän kerrallaan. Jo 15 minuutin musiikkituokio pari kertaa päivässä kerryttäisi positiivista fiilistä niin, että tunne voi säilyä läpi päivän ja auttaa molempia jaksamaan.

– Laulamisella, verrattuna musiikin kuunteluun, oli positiivinen vaikutus kielellisen työmuistin toimintaan, Särkämö kertoo.

Laulamisen edistää työmuistiin toimintaa sairauden alkuvaiheessa. Muistisairaudet ovat eteneviä ja aivoja rappeuttavia sairauksia. Siksi musiikin vaikutukset eivät yleensäkään ole pitkäkestoisia. Toisaalta, musiikkia käsittelevät mekanismit säilyvät aivoissa kaikkein pisimpään. Sitä kautta musiikki tuo iloa läpi elämän: muistisairauden keskivaikeassa ja vaikeassa vaiheessa musiikki vaikuttaa erityisesti mielialaan ja voi lievittää neuropsykiatrisia oireita, kuten ahdistusta.

Läheiset saivat voimaa lauluryhmästä

Mielenkiintoista on, että omaisten kohdalla vaikutukset näkyivät pitkään.

– Tämä oli todella positiivinen uutinen, Teppo Särkämö sanoo.

Hän tietää, että omaishoitajat ovat kovilla muistisairaiden läheistensä kanssa. Lauluryhmässä tekeminen itsessään, laulaminen, oli osallistujille antoisaa. Toisaalta ryhmässä tapasi samassa tilanteessa olevia ihmisiä, joilta sai vertaistukea.

Särkämö haluaa muistuttaa, että osana musiikin maailmaan tehtävää tutkimusmatkaa, muistisairaan ihmisen omainen voisi ajatella itseään. Löytyisikö musiikista harrastus, josta pystyisi ammentamaan voimavaroja? Toisaalta, kun laittaa kotona soimaan myös itselle mieluisia kappaleita, mieliala useimmiten kohoaa.

– Moni tietää, että musiikki toimii. Mutta musiikki unohtuu arjen kiireiden keskellä helposti, kuten muutkin ylimääräisiksi koetut asiat. Juuri ne asiat saattavat kuitenkin olla yllättävän tärkeitä jaksamisen kannalta. Kannustan pitämään musiikin mielessä, muistamaan, että on hyvä käyttää sitä.

Katso myös nämä