WHO:n suositukset muistisairauksien ehkäisemiseksi

Se, mikä on hyväksi sydämelle, on hyväksi myös aivoille

15.5.2019

Muistisairauksista kärsii maailmanlaajuisesti noin 50 miljoonaa ihmistä, ja uusia tapauksia on vuosittain 10 miljoonaa. Määrän on ennustettu jopa kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.

-Meidän on tehtävä kaikki mahdollinen vähentääksemme muistisairausriskiä. Näitä suosituksia varten kokoamamme tutkimusnäyttö vahvistaa sen, mitä olemme jo jonkin aikaa aavistaneet. Se, mikä on hyväksi sydämelle, on hyväksi myös aivoille, toteaa WHO:n pääjohtaja Dr Tedros Adhanom Ghebreyesus.

WHO:n uudet suositukset antavat terveydenhuoltohenkilöstölle potilasohjauksessa tarvittavaa tietoa siitä, miten muistisairauksia voidaan ehkäistä. Suosituksista on hyötyä myös tehtäessä poliittisia päätöksiä sekä suunniteltaessa kansanterveyttä edistäviä hankkeita ja ohjelmia.

Vaikka korkea ikä on tunnetuin muistisairauksien riskitekijä, eivät muistisairaudet kuitenkaan ole luonnollisia vanhuusikään kuuluvia ilmiöitä. Muistisairauksiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta riskitekijöihin vaikuttamalla voidaan joissain tapauksissa niiden puhkeamista myöhäistää tai etenemistä hidastaa.

WHO tarkasteli muistisairauksien ehkäisyä kahdentoista muuttujan kautta. Osa niistä liittyi elämäntapoihin ja osa sairauksien hallintaan. Muuttujista yhdeksän havaittiin olevan sellaisia, joiden vaikuttavuudesta löytyy tutkimusnäyttöä. Seuraavaksi käymme ne läpi yksi kerrallaan.

1. Riittävästä fyysisestä aktiivisuudesta ja liikunnasta huolehtiminen
2. Tupakoinnin välttäminen
3. Terveellisestä ja monipuolisesta ruokavaliosta huolehtiminen

Eniten tutkimustietoa on välimerellisen ruokavalion hyödyistä.

WHO:n mukaan aikuisten terveellinen ruokavalio koostuu seuraavista osa-alueista:

  • Hedelmiä, vihanneksia, palkokasveja, pähkinöitä ja täysjyvää
  • Vähintään 400 g (esimerkiksi viisi annosta) hedelmiä ja vihanneksia päivässä
  • Vapaat sokerit kattavat korkeintaan 10 % kokonaisenergiansaannista. Vapailla sokereilla tarkoitetaan lisättyjä sokereita sekä luonnostaan hunajassa, siirapeissa, marja- ja hedelmämehuissa ja mehutiivisteissä olevia sokereita.
  • Korkeintaan 30 % kokonaisenergiansaannista koostuu rasvoista. Suositaan tyydyttymättömiä rasvahappoja. Tyydyttyneet rasvahapot kattavat korkeintaan 10 % ja transrasvat korkeintaan 1 % kokonaisenergiansaannista.
  • Vähemmän kuin 5 grammaa (noin yksi teelusikallinen) suolaa päivässä. Käytetään jodisuolaa.

Sen sijaan B-, E- ja monivitamiinilisien sekä monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävien valmisteiden käytöstä muistisairauksien ehkäisyssä ei ole tutkimusnäyttöä.

4. Alkoholin liikakäytön välttäminen
5. Kognitiivisten harjoitusten tekeminen sekä kognitiivinen stimulaatioterapia
6. Ylipainon välttäminen
7. Korkean verenpaineen välttäminen
8. Diabeteksen ehkäisy tai hyvä hoitotasapaino
9. Dyslipidemioiden eli veren poikkeavien rasva-arvojen hyvä hoito

Sosiaalinen aktiivisuus edistää monella tapaa hyvinvointia, mutta tutkimustieto sen muistisairauksia ehkäisevästä vaikutuksesta on riittämätöntä. Myöskään antidepressiivisten lääkkeiden käyttämisen masennuksen hoidossa tai kuulolaitteiden käyttämisen kuulon heikkenemisen yhteydessä ei havaittu ehkäisevän muistisairauksia.

Risk reduction of cognitive decline and dementia. WHO Guidelines. on kokonaisuudessaan luettavissa tästä linkistä.

Sanna Kaski

Sanna Kaski

Sanna Kaski on Memocaten sisällöntuottaja. Hän on suomen kielen ja viestinnän asiantuntija (FM) sekä sairaanhoitaja.

Katso myös nämä

Käsittelemme henkilökohtaisia tietojasi tietosuojakäytäntömme mukaisesti tilausjaksosi aikana.

Share This