Tietoiskut

Selkokielisyys edistää yhdenvertaisuutta

Terveyslukutaidolla viitataan niihin kognitiivisiin ja sosiaalisiin taitoihin, joita yksilö tarvitsee oman terveytensä kannalta olennaisen tiedon saamiseen, ymmärtämiseen ja käyttämiseen. Perinteisen luku- ja kirjoitustaidon lisäksi näitä ovat esimerkiksi ymmärrys terveydenhuoltojärjestelmän ja ihmiskehon toiminnasta sekä sairauksista ja niiden oireista. Myös kyvyt ymmärtää lääkärin antamaa ohjeistusta ja arvioida internetistä löydetyn terveysneuvonnan asianmukaisuutta kuuluvat terveyslukutaitoon.

-Yksinkertainen esimerkki terveyslukutaidon ongelmista on se, että joidenkin on vaikea ymmärtää lääkepakkauksen tekstiä ”kaksi tablettia kahdesti päivässä”. Jotkut eivät osaa lukea tekstiä ja joillakin on ongelmia laskemisessa. Osa taas ajattelee, että kaikki neljä tablettia kannattaa ottaa heti aamulla, jotta ne eivät unohdu, totesi tohtori Jennifer R. van den Broeke, joka esitteli hollantilaisia toimintamalleja.

-Informaatiota täytyy tarjota selkeässä ja saavutettavassa muodossa. Haluan tutkijana ja opettajana ajaa sitä asiaa, että potilasohjeista sekä muista sosiaali- ja terveyspalveluissa käytettävistä dokumenteista saataisiin selkokielisiä versioita, joita myös henkilöiden, joilla syystä tai toisesta on heikompi luku- tai kirjoitustaito, on helppo ymmärtää. Ajattelen, että niitä voisi tuottaa esimerkiksi opiskelijaprojekteina yliopistolta käsin, sanoi Camilla Lindholm.

Myös videoille on tarvetta.

-Lukutaidottomille selkokielisyys on yhtä epäselvää kuin mikä tahansa kieli, muistutti Päivi Majaniemi Suomen Romaniyhdistyksestä. Hän toivoi myös, että materiaalien tuottamisessa otettaisiin myös kohderyhmän kulttuuri huomioon.

-Esimerkiksi meidän romanit eivät katso muita materiaaleja kuin sellaisia, joissa on romaneja. On myös hyvä, jos potilas ei ole niissä yksin, vaan siellä on myös perhettä ja sukua ympärillä. Kokemus siitä, että henkilö ei ota yksin vastaan sitä palvelua, vaan koko yhteisö on hänen kanssaan siinä, tekee asiasta heti turvallisemman.

Yksi haasteista liittyy muistitesteihin. Suomessa yleisin kognitiiviseen seulontaan käytettävä työkalu on MMSE-testi, joka on hyvin jäykkä ja kulttuurisidonnainen. Englanninkielisestä alkuperäisestä testistä tehdyt käännökset vaihtelevat sisällöltään paljon.

-On kysymyksiä, joihin erilaisesta kulttuuritaustasta olevan henkilön voi olla mahdotonta vastata oikein. Esimerkiksi venäjänkielisten voi olla vaikea ymmärtää kysymystä ”Missä maakunnassa olemme?”. Kiinankielisillä tulee hankaluuksia jo ensimmäisen kysymyksen kohdalla. Jos kysymykseen ”Mikä vuosi nyt on?” vastaa ”Tiikerin vuosi”, saa sääntöjen mukaan nolla pistettä, totesi Siiri Jaakson, Etnimu-toiminnan pääsuunnittelija.

On tärkeää muistaa, että ikääntyvä väestö ei ole yhtenäinen ryhmä, vaan se koostuu erilaisista ryhmistä ja yksilöistä. Kielellä on tärkeä rooli muistisairaiden henkilöiden kohtaamisessa, koska muistisairauden myötä opittu kieli usein häviää ja jäljelle jää äidinkieli.

Videotallenne tilaisuudesta on katsottavissa tästä linkistä.

Katso myös nämä