Muistisairaiden henkilöiden määrän ennustetaan tuplaantuvan, vaikka yksilöiden sairastumisriski on pienentynyt

Väestön ikääntyminen ja väkiluvun kasvu vaikuttavat siihen, että muistisairaita henkilöitä arvioidaan tulevaisuudessa olevan enemmän. Sairastavuus on pienentynyt riskitekijöiden paremmalla hallinnalla.
17.3.2020

Kaksinkertaistumista odotetaan vuoteen 2050 mennessä

Muistisairaiden henkilöiden määrä Suomessa lähes tuplaantuu seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana, arvioidaan Alzheimer Europen julkaisussa Dementia in Europe Yearbook 2019. Kun vuonna 2018 muistisairaita henkilöitä oli Suomessa noin 96 000, arvioidaan määrän kasvavan vuoteen 2050 mennessä 172 000:een. Suurin syy tähän on väestön ikääntyminen. Nousua tapahtuu erityisesti yli 85-vuotiaiden henkilöiden määrässä, jonka ennustetaan enemmän kuin kaksinkertaistuvan seuraavien kolmenkymmenen vuoden aikana.

Suomen tilanne ei ole ainutlaatuinen, vaan muistisairauksien määrän ennustetaan tuplaantuvan koko Euroopassa. Väestön ikääntymisen lisäksi syynä on väkiluvun kasvu. Alzheimer Europen toiminnanjohtaja Jean Georges toteaakin ennusteen tarkoittavan sitä, että investointeja sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä muistisairauksia koskevaan tieteelliseen tutkimukseen tarvitaan.

Yksilötason sairastumisriskiä on pienennetty riskitekijöihin vaikuttamalla

Hyviäkin uutisia julkaisussa on. Muistisairaiden määrä suhteessa väestömäärään on reilun kymmenen vuoden aikana pienentynyt. Vuonna 2008 suomalaisista 1,94 % sairasti muistisairautta, kun taas vuonna 2019 % lukema oli laskenut 1,74 %:iin. Myös tässä suuntaus on sama kuin muualla Euroopassa.

Vertailtaessa koko Euroopan laajuisesti muistisairaiden henkilöiden määriä eri ikä- ja sukupuoliryhmissä, löydettiin vain kolme ryhmää, joissa sairastuneiden osuus koko väestöstä oli vuonna 2018 suurempi kuin vuonna 2008. Näitä olivat 65-69 vuotiaat naiset sekä 75-79 vuotiaat naiset ja miehet.

Sairastavuuden pienenemiseen uskotaan vaikuttaneen sekä perusterveydenhuollon parannukset että kansanterveydelliset kampanjat, joiden avulla muistisairauden riskitekijöitä on saatu vähennettyä. Panostuksia on tehty muun muassa sydän- ja verisuonitautien hoitoon ja ehkäisyyn, tupakoinnin vähenemiseen ja liikkumisen lisäämiseen. Tulokset näistä näkyvät muidenkin sairauksien vähenemisenä. Jotta kehityssuunta saadaan pysymään samana, toivotaan aiheesta lisää tutkimusta.

Sanna Kaski

Sanna Kaski

Sanna Kaski on Memocaten sisällöntuottaja. Hän on suomen kielen ja viestinnän asiantuntija (FM) sekä sairaanhoitaja.

Katso myös nämä

Käsittelemme henkilökohtaisia tietojasi tietosuojakäytäntömme mukaisesti tilausjaksosi aikana.

Hyviäkin uutisia julkaisussa on. Muistisairaiden määrä suhteessa väestömäärään on reilun kymmenen vuoden aikana pienentynyt. Vuonna 2008 suomalaisista 1,94 % sairasti muistisairautta, kun taas vuonna 2019 % lukema oli laskenut 1,74 %:iin. Myös tässä suuntaus on sama kuin muualla Euroopassa.

Vertailtaessa koko Euroopan laajuisesti muistisairaiden henkilöiden määriä eri ikä- ja sukupuoliryhmissä, löydettiin vain kolme ryhmää, joissa sairastuneiden osuus koko väestöstä oli vuonna 2018 suurempi kuin vuonna 2008. Näitä olivat 65-69 vuotiaat naiset sekä 75-79 vuotiaat naiset ja miehet.

Sairastavuuden pienenemiseen uskotaan vaikuttaneen sekä perusterveydenhuollon parannukset että kansanterveydelliset kampanjat, joiden avulla muistisairauden riskitekijöitä on saatu vähennettyä. Panostuksia on tehty muun muassa sydän- ja verisuonitautien hoitoon ja ehkäisyyn, tupakoinnin vähenemiseen ja liikkumisen lisäämiseen. Tulokset näistä näkyvät muidenkin sairauksien vähenemisenä. Jotta kehityssuunta saadaan pysymään samana, toivotaan aiheesta lisää tutkimusta.

Share This