OSA 4 / 7

Parkinsonin tauti ja siihen liittyvä muistisairaus

Parkinsonin tauti alkaa liikehäiriöillä, kuten hitaudella, jäykkyydellä ja lepovapinalla

Noin 30 % Parkinsonin tautia sairastavista henkilöistä kärsii muistisairaudesta

Tiedonkäsittelyoireet ovat samantyyppisiä kuin Lewyn kappale taudissa

Jatka lukemista alla

Muistisairaus osana Parkinsonin tautia

Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jota Suomessa sairastaa noin 10 000 henkilöä. Heistä noin 30 % kärsii muistioireista eli heillä on Parkinsonin taudin muistisairaus. Taudin pitkä kesto ja sairastuneen ikääntyminen lisäävät muistisairauden riskiä. Yli 15 vuotta Parkinsonin tautia sairastaneista jopa 80 % on arvioitu kärsivän muistisairaudesta.

Parkinsonin taudin eteneminen on yksilöllistä

Parkinsonin tauti todetaan tyypillisimmin 50-80 vuoden iässä. On kuitenkin mahdollista, joskin harvinaista, sairastua myös alle 30-vuotiaana. Taudin kulku on hyvin yksilöllistä. Joidenkin toimintakyky voi muutamassa vuodessa heikentyä olennaisesti ja jotkut säilyvät vähäoireisina useita vuosikymmeniä.

Parkinsonin tauti alkaa liikehäiriöillä

Parkinsonin taudin alkuvaiheelle on tyypillistä levossa ilmenevä vapina, lihasjäykkyys, kokonaisvaltainen hidastuminen sekä liikkeiden laajuuden pieneneminen, joka ilmenee esimerkiksi askelpituuden lyhenemisenä. Myöhemmin voi tulla myös tasapainovaikeuksia.

Liikkumiseen ja kehonhallintaan liittyvät oireet tulevat ensin, koska Lewyn kappaleiden kertyminen alkaa keskiaivoissa sijaitsevasta mustatumakkeesta. Mustatumakkeen hermosolut viestivät ihmisen liikkeitä sääteleville tyvitumakkeille ja mustatumakkeen hermosolujen tuhoutuessä viestintäprosessi häiriintyy.

Mustatumakkeen toimintoihin kuuluu myös dopamiinin erittäminen, joka vähenee sairauden edetessä. Dopamiinivajeella on laajat vaikutukset liikkumiseen, tunne-elämään ja tiedonkäsittelemiseen. Parkinsonin tautiin käytettävän lääkehoidon keskeinen tarkoitus onkin korvata aivojen dopamiinivaje.

Liikeoireet alkavat usein hitaasti kuukausien ja vuosien kuluessa. Varsinkin alussa ne ovat usein toispuoleisia. Tyypillisimmin ne alkavat kädestä tai jalasta ja etenevät pikkuhiljaa toiseen saman puolen raajaan ja siitä toisen puolen raajoihin.

Kasvojen lihasten hitaus saa sairastuneen usein näyttämään ilmeettömältä ja silmien räpyttelyn harveneminen katseen näyttämään tuijottavalta. Kielen ja nielun lihasten hidastuminen ja kankeus saavat puheen muuttumaan epäselvemmäksi ja monotonisemmaksi. Sormien muuttuminen kömpelömmiksi vaikeuttaa esimerkiksi kirjoittamista ja paidan napittamista. On tavallista, että sairastuneen käsiala pieneneee.

Parkinsonin tautiin voi liittyä myös autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston häiriöitä, kuten ihon rasvoittumista, hikoilun lisääntymistä, äkillistä verenpaineen vaihtelua, ummetusta ja virtsaamisvaikeuksia. Tavallisia oireita ovat myös kivut, unihäiriöt ja hajuaistin heikkeneminen.

Mielialan laskua

Varsinkin Parkinsonin taudin alkuvaiheessa monet kärsivät masennuksesta. Apatiaa eli tunteiden latistumista, välinpitämättömyyttä ja aloitekyvyn puutetta voi esiintyä myös ilman masennusta. Osa kärsii vaikeasta ahdistuneisuudesta. Sairastuneella voi olla myös tunneherkkyyttä, kuten itkuisuutta. Tavallista on myös voimakas väsymys. Mielialaan liittyvät oireet saattavat aluksi peittää alleen tiedonkäsittelyssä ilmenevät ongelmat ja alkavan muistisairauden.

Parkinsonin taudin muistisairaus

Tiedonkäsittelyssä ilmenevät oireet ovat samansuuntaisia kuin Lewyn kappale -taudissa. Tarkkaavuuden heikentymisen vuoksi sairastuneen voi olla vaikea keskittyä tekemisiinsä. Toiminnanohjauksen vaikeuksien vuoksi päivittäistenkin toimien, kuten ruoanlaiton, aloittaminen voi olla vaikeaa. Tiedonkäsittelyn joustavuuden heikentymisen vuoksi muutosten tekeminen jo aloitettuun toimintaan muodostuu ylivoimaiseksi. Avaruudellisen hahmottamisen vaikeudet voivat johtaa eksymisherkkyyteen. Myös ongelmien ratkaiseminen voi käydä vaikeaksi.

Liikkeiden hidastumisen lisäksi myös ajatustoiminnot usein hidastuvat ja sairastunut voi kokea, että hänen ajatuksena jähmettyvät samalla tavoin kuin keho. Työmuistin kapasiteetti voi heikentyä siten, että sairastuneen on vaikea pitää mielessään useita asioita samanaikaisesti. Tapahtumamuisti säilyy kuitenkin paremmin kuin Alzheimerin taudissa.

Sairauden edetessä saattaa tulla sekavuustiloja sekä näköharhoja, jotka usein liittyvät konkreettisiin asioihin, kuten ihmisiin ja eläimiin. Sairastunut usein tiedostaa ne harhoiksi.

Monella Parkinsonin tautia sairastavalla henkilöllä esiintyy myös impulssikontrollin heikentymistä, joka voi aiheuttaa pelihimoa, hyperseksuaalisuutta, pakonomaista ostelua ja ahmimishäiriöitä. Tähän voi liittyä myös puuhastelua, joka tarkoittaa tuntikausia kestävää näennäisen tarkoituksenmukaista toimintaa, kuten astioiden lajittelua, jolla ei kuitenkaan saa mitään aikaiseksi. Nämä liittyvät usein Parkinsonin tautiin käytettävien lääkkeiden, dopamiiniagonistien ja levodopan, käyttöön, mutta niitä voi olla ilman lääkitystäkin.

Lewyn kappale -taudin ja Parkinsonin taudin eroavaisuuksia

 Parkinsonin tauti
Lewyn kappaleiden kertyminen keskittyy aivokuorelle
Lewyn kappaleiden kertyminen alkaa keskiaivoissa sijaitsevasta mustatumakkeesta ja myöhemmin niitä kertyy myös aivokuorelle.
Liikehäiriö on usein molemminpuolinen 
Liikehäiriö on usein aluksi toispuoleinen
Alkuvaiheessa painottuvat tiedonkäsittelyyn liittyvät oireet 
Sairaus alkaa liikkumiseen ja kehonhallintaan liittyvillä oireilla

Muistisairaudet

Lewyn kappale 
-tauti

Lue lisää

Vuorovaikutus

Vinkkejä Camilla Lindholmilta

Tutustu

Vuorovaikutus

Tue läheisesi toimintakykyä

Lue lisää

Onko sinulla uutta tutkimustietoa tai kehitysideoita sivustolle?