Miten muistisairaus vaikuttaa vuorovaikutukseen?

Muistisairauden myötä ihmisen kyky ilmaista itseään ja ymmärtää muiden viestejä muuttuu. Käymme läpi yleisimpiä vaikutuksia, mutta on kuitenkin tärkeää muistaa, että niiden ilmeneminen on aina yksilöllisiä. Vaikka vuorovaikutuksessa olisi haasteita, säilyy tarve olla yhteydessä muihin usein ennallaan.

Jatka lukemista alla

"

Sanoihin liittyvät vaikeudet

Vaikeus löytää oikeita sanoja

Sanojen nimeämiseen tarvitaan laaja-alaista hermoverkkoa. Sen vuoksi sananlöytämisvaikeudet ovat yleisiä ja ne voivat kuulua myös muistisairauden ensimmäisiin oireisiin. Sananlöytämisvaikeudet voivat näkyä seuraavilla tavoilla:

Puhe hidastuu
Muistisairas käyttää runsaasti kiertoilmaisuja. Esimerkiksi rollaattorin sijaan hän sanoo kävelyapu tai se, josta otan tukea.
Muistisairaan puheenvuorot muuttuvat pidemmiksi hänen kuvaillessaan tarkoittamiaan asioita monisanaisesti.
Muistisairas käyttää puheessaan enemmän pronomineja. Esimerkiksi Kaija, kotona ja illalla sijaan hän sanoo hän, siellä ja silloin.
Muistisairas käyttää vääriä sanoja. Hänen käyttämänsä sana tarkoittaa eri asiaa kuin hänen tavoittelemansa sana, mutta:
- kuuluu samaan käsiteluokkaan. Esimerkiksi paidan sijaan hän sanoo housut, koska ne kummatkin ovat vaatteita.
- on äännerakenteeltaan samantyyppinen. Esimerkiksi passin sijaan muistisairas henkilö sanoo kassi.

Muistisairas voi myös käyttää sanoja tai äänteitä, jotka eivät tarkoita mitään.

Puheen yksinkertaistuminen ja sisällön köyhtyminen

Muistisairaan käyttämä sanavarasto supistuu
Kielioppi yksinkertaistuu. Muistisairas saattaa käyttää vain lyhyitä selkeitä lauseita.
Puheenaiheet vähenevät. Muistisairas saattaa puhua vain hyvin konkreettisista ja itselleen tutuista aiheista, kuten ruoasta ja säästä.
Puheen merkityssisällöt vähenevät. Vaikka muistisairas puhuisi paljon tai hänen puheensa pinnallisesti kuulostaisi sujuvalta, saattaa puhe sisältää vain vähän asiaa.
Fraasimaisten ilmaisujen käyttäminen lisääntyy. Muistisairas saattaa toistella tuttuja sanontoja, kuten näinhän se on tai sanos muuta.
Loppuvaiheessa muistisairas voi lopettaa puhumisen kokonaan. Tätä tilaa kutsutaan mutismiksi.

Ymmärtämisvaikeudet

Muistisairaalla henkilöllä saattaa olla:

Vaikeuksia ymmärtää sanojen merkityksiä
Vaikeuksia seurata ja ymmärtää juonellista tarinaa ja sen yksityiskohtia. Tämä voi johtua heikentyneestä kyvystä ymmärtää syy-seuraussuhteita tai siitä, että kertomuksen aiemmat tapahtumat eivät pysy mielessä.
Vaikeutta ymmärtää monimutkaisia kieliopillisia rakenteita. Muistisairas ei välttämättä ymmärrä, jos häneltä kysyy Et ulkoilemaan haluaisi lähteä? Kysymys voi kuitenkin tulla ymmärretyksi jos sen esittää muodossa Haluatko lähteä ulkoilemaan?.
Vaikeutta ymmärtää sarkasmia
Vaikeutta ymmärtää huumoria
Vaikeutta ymmärtää metaforia. Esimerkiksi jos keskustelukumppani kertoo saaneensa taakan pois harteiltaan, ei muistisairas välttämättä ymmärrä, että kyseessä ei ole fyysinen kantaminen.

Keskusteluvaikeudet

Muistisairaan on vaikea pysyä mukana ryhmäkeskusteluissa, koska huomion jakaminen monen samanaikaisen tapahtuman välillä on haasteellista.
Keskusteleminen muuttuu epäjohdonmukaiseksi. Muistisairas ei aina muista, mitä hän on sanonut ja mitä hän aikoo sanoa seuraavaksi. Aiheet vaihtuvat nopeasti hänen alkaessa kertomaan uudesta mieleen tulevasta aiheesta vanhan aiheen jäädessä kesken.
Muistisairas puhuu tilanteeseen nähden epäsopivista aiheista. Hän saattaa esimerkiksi kommentoida puhekumppanin ulkonäköä sosiaalisten normien vastaisella tavalla.
Muistisairaan on vaikea ottaa katsekontaktia keskustelukumppaniinsa.
Muistisairaalla on ongelmia keskustelun vuorottelussa.
Muistisairaan herkkyys keskustelukumppania kohtaan vähentyy.
Varsinkin alkuvaiheessa muistisairaan henkilön puheen tuottaminen voi olla ylenpalttista. Tätä kutsutaan myös puhepakoksi.
Tiedostaessaan keskusteluun liittyvät vaikeudet muistisairas vetäytyy sosiaalisista tilanteista.

Toisteleminen

Muistisairaan henkilön puheessa saattaa olla:

Ekolaliaa. Tämä tarkoittaa toisen henkilön puheen tahatonta kaiunomaista toistamista. Esimerkiksi omaisen kysyessä Haluaisitko kahvia? ei muistisairas vastaa esitettyyn kysymykseen, vaan toistaa Haluaisitko kahvia?
Palilaliaa. Tämä tarkoittaa omien sanojen tai lauseiden toistohäiriötä.
Toistuvaa samojen asioiden kyselemistä.
Perseveraatioita. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilö juuttuu toistamaan samaa sanaa tai ilmaisua pystymättä siirtymään puheessa eteenpäin.

Mitkä taidot säilyvät yleensä pisimpään?

Yksinkertaisten lauseiden ymmärtäminen ja tuottaminen
Kyky vastata kysymyksiin säilyy yleensä pidempään kuin kyky keksiä itse puheenaiheita
Konkreettisten ja yksinkertaisten sanojen ymmärtäminen. Vaikka muistisairas ei ymmärtäisi sanaa farkut, saattaa hän ymmärtää, mitä tarkoittaa housut.
Tässä ja nyt tapahtuvien asioiden ymmärtäminen ja kommentoiminen. Esimerkiksi ikkunasta sillä hetkellä näkyvät linnut voivat olla mieluinen puheenaihe.
Sosiaaliset rutiinit, kuten tervehtiminen ja kiittäminen
Varhain opetellut kielen muodot. Erityisesti ulkoa opetellut asiat, kuten laulut, lorut ja runot saattavat palautua helposti mieleen.
Sanaton viestintä. Vaikka muistisairas ei ymmärtäisi puhetta, saattaa hän olla herkkä aistimaan muiden tunnetiloja ja seuraamaan esimerkiksi äänenpainoja, äänensävyjä ja ilmeitä. Hän itse saattaa viestiä esimerkiksi hymyn, naurun, itkun, kulmien kurtistamisen, elehtimisen ja asioiden osoittamisen kautta. Läheisen kanssa yhdessä vietetty aika ja esimerkiksi kädestä kiinni pitäminen voivat olla yhtä tärkeitä kuin ennenkin vaikka mahdollisuutta keskusteluun ei enää olisi.