OSA 4 / 7
Parkinsonin tauti ja siihen liittyvä muistisairaus
Parkinsonin tauti ja siihen liittyvä muistisairaus
Parkinsonin tauti alkaa liikehäiriöillä, kuten hitaudella, jäykkyydellä ja lepovapinalla
Noin 30 % Parkinsonin tautia sairastavista henkilöistä kärsii muistisairaudesta
Tiedonkäsittelyoireet ovat samantyyppisiä kuin Lewyn kappale taudissa
Muistisairaus osana Parkinsonin tautia
Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jota Suomessa sairastaa noin 10 000 henkilöä. Heistä noin 30 % kärsii muistioireista eli heillä on Parkinsonin taudin muistisairaus. Taudin pitkä kesto ja sairastuneen ikääntyminen lisäävät muistisairauden riskiä. Yli 15 vuotta Parkinsonin tautia sairastaneista jopa 80 % on arvioitu kärsivän muistisairaudesta.
Parkinsonin taudin eteneminen on yksilöllistä
Parkinsonin tauti todetaan tyypillisimmin 50-80 vuoden iässä. On kuitenkin mahdollista, joskin harvinaista, sairastua myös alle 30-vuotiaana. Taudin kulku on hyvin yksilöllistä. Joidenkin toimintakyky voi muutamassa vuodessa heikentyä olennaisesti ja jotkut säilyvät vähäoireisina useita vuosikymmeniä.
Parkinsonin tauti alkaa liikehäiriöillä
Parkinsonin taudin alkuvaiheelle on tyypillistä levossa ilmenevä vapina, lihasjäykkyys, kokonaisvaltainen hidastuminen sekä liikkeiden laajuuden pieneneminen, joka ilmenee esimerkiksi askelpituuden lyhenemisenä. Myöhemmin voi tulla myös tasapainovaikeuksia.
Liikkumiseen ja kehonhallintaan liittyvät oireet tulevat ensin, koska Lewyn kappaleiden kertyminen alkaa keskiaivoissa sijaitsevasta mustatumakkeesta. Mustatumakkeen hermosolut viestivät ihmisen liikkeitä sääteleville tyvitumakkeille ja mustatumakkeen hermosolujen tuhoutuessä viestintäprosessi häiriintyy.
Mustatumakkeen toimintoihin kuuluu myös dopamiinin erittäminen, joka vähenee sairauden edetessä. Dopamiinivajeella on laajat vaikutukset liikkumiseen, tunne-elämään ja tiedonkäsittelemiseen. Parkinsonin tautiin käytettävän lääkehoidon keskeinen tarkoitus onkin korvata aivojen dopamiinivaje.
Liikeoireet alkavat usein hitaasti kuukausien ja vuosien kuluessa. Varsinkin alussa ne ovat usein toispuoleisia. Tyypillisimmin ne alkavat kädestä tai jalasta ja etenevät pikkuhiljaa toiseen saman puolen raajaan ja siitä toisen puolen raajoihin.
Kasvojen lihasten hitaus saa sairastuneen usein näyttämään ilmeettömältä ja silmien räpyttelyn harveneminen katseen näyttämään tuijottavalta. Kielen ja nielun lihasten hidastuminen ja kankeus saavat puheen muuttumaan epäselvemmäksi ja monotonisemmaksi. Sormien muuttuminen kömpelömmiksi vaikeuttaa esimerkiksi kirjoittamista ja paidan napittamista. On tavallista, että sairastuneen käsiala pieneneee.
Parkinsonin tautiin voi liittyä myös autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston häiriöitä, kuten ihon rasvoittumista, hikoilun lisääntymistä, äkillistä verenpaineen vaihtelua, ummetusta ja virtsaamisvaikeuksia. Tavallisia oireita ovat myös kivut, unihäiriöt ja hajuaistin heikkeneminen.
Mielialan laskua
Varsinkin Parkinsonin taudin alkuvaiheessa monet kärsivät masennuksesta. Apatiaa eli tunteiden latistumista, välinpitämättömyyttä ja aloitekyvyn puutetta voi esiintyä myös ilman masennusta. Osa kärsii vaikeasta ahdistuneisuudesta. Sairastuneella voi olla myös tunneherkkyyttä, kuten itkuisuutta. Tavallista on myös voimakas väsymys. Mielialaan liittyvät oireet saattavat aluksi peittää alleen tiedonkäsittelyssä ilmenevät ongelmat ja alkavan muistisairauden.
Parkinsonin taudin muistisairaus
Tiedonkäsittelyssä ilmenevät oireet ovat samansuuntaisia kuin Lewyn kappale -taudissa. Tarkkaavuuden heikentymisen vuoksi sairastuneen voi olla vaikea keskittyä tekemisiinsä. Toiminnanohjauksen vaikeuksien vuoksi päivittäistenkin toimien, kuten ruoanlaiton, aloittaminen voi olla vaikeaa. Tiedonkäsittelyn joustavuuden heikentymisen vuoksi muutosten tekeminen jo aloitettuun toimintaan muodostuu ylivoimaiseksi. Avaruudellisen hahmottamisen vaikeudet voivat johtaa eksymisherkkyyteen. Myös ongelmien ratkaiseminen voi käydä vaikeaksi.
Liikkeiden hidastumisen lisäksi myös ajatustoiminnot usein hidastuvat ja sairastunut voi kokea, että hänen ajatuksena jähmettyvät samalla tavoin kuin keho. Työmuistin kapasiteetti voi heikentyä siten, että sairastuneen on vaikea pitää mielessään useita asioita samanaikaisesti. Tapahtumamuisti säilyy kuitenkin paremmin kuin Alzheimerin taudissa.
Sairauden edetessä saattaa tulla sekavuustiloja sekä näköharhoja, jotka usein liittyvät konkreettisiin asioihin, kuten ihmisiin ja eläimiin. Sairastunut usein tiedostaa ne harhoiksi.
Monella Parkinsonin tautia sairastavalla henkilöllä esiintyy myös impulssikontrollin heikentymistä, joka voi aiheuttaa pelihimoa, hyperseksuaalisuutta, pakonomaista ostelua ja ahmimishäiriöitä. Tähän voi liittyä myös puuhastelua, joka tarkoittaa tuntikausia kestävää näennäisen tarkoituksenmukaista toimintaa, kuten astioiden lajittelua, jolla ei kuitenkaan saa mitään aikaiseksi. Nämä liittyvät usein Parkinsonin tautiin käytettävien lääkkeiden, dopamiiniagonistien ja levodopan, käyttöön, mutta niitä voi olla ilman lääkitystäkin.
Lewyn kappale -taudin ja Parkinsonin taudin eroavaisuuksia
Vaimon sisar huomasi muutoksen
Kaikki alkoi risteilymatkalla, jonne vaimoni kanssa viisi vuotta sitten lähdimme. Vietimme siellä yhden läheisemme syntymäpäivää, joten muutakin sukua oli paikalla. Vaimon sisar oli ollut pidempään poissa kuvioista, ja hän kysyi vaimoltani, että ”Mikä tolla Paulilla on, kun hän on muuttunut niin paljon?”. Hän oli huomannut, että esimerkiksi ryhtini oli muuttunut ja kommunikaationi vaikeutunut.
Kysymys tuli sekä minulle että vaimolle ihan puun takaa, koska kumpikaan meistä ei ollut huomannut mitään poikkeavaa. Vaimon sisar on terveydenhuoltoalalla, ja hän epäili, että kyseessä voisi olla alkava Parkinsonin tauti. Sen jälkeen tietysti aloimme tarkkailemaan vointiani, ja päätimme varata ajan ensin yleislääkärille ja sitten neurologille. Asia oli sillä selvä. Tutkimusten jälkeen neurologi totesi, että kyllähän tämä alkavalta Parkinsonin taudilta näyttää. Olin silloin 75-vuotias.
Olen laihtunut seitsemän kiloa viimeisimmän vuoden aikana. Lihaskuntokin on heikentynyt, vaikka käyn joka viikko sekä kuntosalijumpassa että allasjumpassa. Tuntuu siltä, että olisi liian iso, löysä nahka päällä. En pysty estämään laihtumista, vaikka ruokahalu on hyvä ja vaimo laittaa monipuolista ja terveellistä ruokaa.
Kaikki fyysiset oireet alkoivat vasemmalta puolelta, mutta ovat hiljalleen levinneet oikeallekin puolelle. Nykyisin on myös tukirankakipuja ja käsiala on pienentynyt. Viimeisimpänä uutena asiana tuli kaatuilutaipumus. Jos kävelen liian hätäiseen, sotkeutuvat jalat toisiinsa ja lennän mahalleen maahan. Kun aloin tiedostamaan, että tasapainonhallinnassa on ongelmia, opin liikkumaan rauhallisemmin ja kaatuilukin vähentyi.
Kolme vuotta sen jälkeen kun olin saanut diagnoosin Parkinsonin taudista, todettiin myös Parkinsonin taudin muistisairaus. On alkanut tulla muistikatkoksia, ja kommunikaatio on kömpelöitynyt. Kesken lauseen saattaa unohtua, mitä oli tarkoitus puhua. Jos vaimo pyytää tekemään jonkin kotiaskareen, tuppaa se usein jäämään kesken tai unohtumaan kokonaan. Vaimo onkin välillä uupunut, kun hänen kontolle jää niin paljon vastuuta.
Vanhat asiat muistuvat paremmin mieleen kuin nykyiset. Olen aina lukenut paljon historiallisia romaaneja, ja sitä pystyn tekemään edelleen. On oikeastaan aika kummallista, että lukiessa ajatukset kulkevat edelleen aika loogisesti ja pystyn seuraamaan kirjan juonta.
Vapinaa minulla ei ole juurikaan ollut, vaikka se on melko yleinen Parkinsonin taudin oire. Kun kerron tutuille sairastavani Parkinsonin tautia, monet toteavatkin, että: ”Ai Parkinson. Ei susta huomaa mitään kun eihän sulla esimerkiksi kädet vapise.” Tuntuu myös, että monet pitävät Parkinsonia kevyenä harmina, mitä se ei loppujen lopuksi ollenkaan ole. Kun kerron, että paranemisen mahdollisuutta ei ole ja lääkehoitokin on lähinnä oireiden hallintaa, vastaavat monet, että: ”Ai jaa. En ole tiennytkään.”
~Pauli, 79 vuotta
Muistisairaudet
Lewyn kappale -tauti
Vuorovaikutus
Vinkkejä Camilla Lindholmilta
