Koronatilanteen käsitteleminen muistisairaan kanssa

Ohjeita ja käytännön neuvoja Swedish Care Internationalin videosarjasta
20.3.2020

Ruotsalainen muistisairaiden ja ikääntyneiden ihmisten hoitotyöhön erikoistunut koulutusyritys Swedish Care international (SCI) julkaisee Youtube-kanavallaan omaishoitajien tueksi sarjan videoita, joissa käsitellään koronapandemian aikaista elämää muistisairaan henkilön kanssa. Videoilla Petra Tegman, SCI:n toimitusjohtaja ja Silviahemmet-säätiön apulaisjohtaja, vastaa omaishoitajien kysymyksiin. Ensimmäiset englanninkieliset videot on nyt julkaistu, ja tässä niiden antia.

Kannattaako muistisairaalle kertoa koronapandemiasta?

Petra Tegman kehottaa omaishoitajia pohtimaan läheisensä muistisairauden vakavuusastetta ja tämän kykyä omaksua uusia asioita. Vaikeudet puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa sekä uuden oppimisessa kuuluvat muistisairauden keskeisiin oireisiin.

Tegman ohjeistaa kuvittelemaan itsensä muistisairaan asemaan. Jos itse olisit samassa tilanteessa kuin läheisesi, ymmärtäisitkö tiedon meneillään olevasta pandemiasta vai lisäisikö se pelkästään levottomuuttasi ja huolestuneisuuttasi?

Jos muistisairas henkilö pystyy ymmärtämään asian, kannattaa koronaviruksesta ja sen vaikutuksista kertoa. Jos hänen sairautensa taas on keskivaikeassa tai vaikeassa vaiheessa, muuttuvat asiat monimutkaisemmiksi. Vaikea-asteisissa muistisairauksissa on tyypillistä, että tänään läpikäyty asia on huomenna jo unohtunut. Silloin kannattaa harkita toisenlaista lähestymistapaa.

-Sen sijaan, että toistaisit asiaa jatkuvasti saaden muistisairaan henkilön huolestumaan yhä enemmän, kannattaa ehkä keskittyä pitämään tilanne vakaana ja rauhallisena.

Miten muistisairasta henkilöä voi tukea ja rauhoitella koronapandemian aikana?

Petra Tegmanin mukaan tukeminen tapahtuu aivan samalla tavalla kuin muissakin tilanteissa. Mieti, mistä läheisesi pitää ja mikä saa hänet rauhoittumaan? Pitääkö hän esimerkiksi musiikin kuuntelemisesta, neulomisesta, TV:n katselemisesta tai kotitöistä. Jos hän haluaa vaikkapa tiskata, tee se mahdolliseksi. Älä välitä siitä, jos astiat eivät puhdistu tai jos tiskaamiselle ei olisi sillä hetkellä tarvetta. Tärkeää on löytää mielekästä tekemistä päiviin.

Kuinka muistisairaan saa ymmärtämään koronaviruksen ehkäisyyn liittyvät hygieniatoimenpiteet, kuten käsien pesemisen?

Hygienian ylläpitämiseen liittyvistä asioista voi olla vaikea sanallisesti kertoa. Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavan henkilön on usein vaikea ymmärtää ohjeita, kuten kehoituksia mennä kylpyhuoneeseen pesemään kätensä. Sanallisen ohjeistamisen sijaan kannattaa näyttää mallia, avustaa ja tehdä asioita yhdessä.

Menkää yhdessä kylpyhuoneeseen, ja näytä, mitä kuuluu tehdä. Pese ensin omat kätesi malliksi, ja peskää sen jälkeen yhdessä muistisairaan henkilön kädet. Myös käsien desinfiointiainetta kannattaa käyttää niin paljon kuin mahdollista. Voit laittaa desinfiointiainetta ensin omiin käsiisi, ja hieroa sitä omista käsistäsi muistisairaan läheisesi käsiin.

-Voit tehdä käsien desinfioinnista mukavan yhteisen hetken. Voit vaikka sanoa, että nyt hieron käsiäsi varovasti tai että nyt autan sinua käsiesi kanssa, neuvoo Tegman.

Mitä tehdä silloin, jos muistisairaan henkilön omaishoitaja sairastuu koronavirukseen?

Omaishoitajan sairastuminen on vaikea tilanne. Petra Tegman antaa tähän tilanteeseen kaksi ohjetta, joista toinen liittyy suusuojuksen käyttämiseen ja toinen avun pyytämiseen.

-Suosittelen, että itse käytät suusuojusta ja yrität saada myös muistisairaan henkilön käyttämään sitä. Jos muistisairas henkilö ei ymmärrä, miksi suusuojusta kannattaa käyttää, tai kokee sen käyttämisen hankalana, käytä sitä kuitenkin itse.

Selvitä, voisiko joku muu omainen auttaa muistisairaan henkilön hoitamisessa. Omaishoidossa tarvitaan muutenkin apua, mutta sairastuessasi apu on välttämätöntä. Tällaisessa tilanteessa tarvitse tukea myös omaan tilanteeseesi, joten mieti, kenen puoleen voisit kääntyä.

Sanna Kaski

Sanna Kaski

Sanna Kaski on Memocaten sisällöntuottaja. Hän on suomen kielen ja viestinnän asiantuntija (FM) sekä sairaanhoitaja.

Katso myös nämä

Käsittelemme henkilökohtaisia tietojasi tietosuojakäytäntömme mukaisesti tilausjaksosi aikana.

Hyviäkin uutisia julkaisussa on. Muistisairaiden määrä suhteessa väestömäärään on reilun kymmenen vuoden aikana pienentynyt. Vuonna 2008 suomalaisista 1,94 % sairasti muistisairautta, kun taas vuonna 2019 % lukema oli laskenut 1,74 %:iin. Myös tässä suuntaus on sama kuin muualla Euroopassa.

Vertailtaessa koko Euroopan laajuisesti muistisairaiden henkilöiden määriä eri ikä- ja sukupuoliryhmissä, löydettiin vain kolme ryhmää, joissa sairastuneiden osuus koko väestöstä oli vuonna 2018 suurempi kuin vuonna 2008. Näitä olivat 65-69 vuotiaat naiset sekä 75-79 vuotiaat naiset ja miehet.

Sairastavuuden pienenemiseen uskotaan vaikuttaneen sekä perusterveydenhuollon parannukset että kansanterveydelliset kampanjat, joiden avulla muistisairauden riskitekijöitä on saatu vähennettyä. Panostuksia on tehty muun muassa sydän- ja verisuonitautien hoitoon ja ehkäisyyn, tupakoinnin vähenemiseen ja liikkumisen lisäämiseen. Tulokset näistä näkyvät muidenkin sairauksien vähenemisenä. Jotta kehityssuunta saadaan pysymään samana, toivotaan aiheesta lisää tutkimusta.

Share This