Tue läheisesi toimintakykyä

Muistisairautta sairastavan henkilön toimintakyvyn säilymistä ja itsetuntoa tukee mahdollisuus osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Esimerkiksi kotitöiden tekeminen yhdessä läheisen kanssa aktivoi aivoja ja tuo mielekästä sisältöä päiviin.

Omaisen kannattaa olla ymmärtäväinen muistisairautta sairastavan henkilön toimintakyvyn vaihteluiden suhteen. Kyvyssä selviytyä erilaisista aktiviteeteista voi olla suuria eroja riippuen päivästä tai vuorokaudenajasta. Joskus tähän löytyy syy esimerkiksi lääkityksestä tai ympäristöön ja tilanteeseen liittyvistä tekijöistä, mutta usein kyse on vain muistisairauden ominaispiirteestä.

YHTEINEN TEKEMINEN ON TÄRKEÄ OSA VUOROVAIKUTUSTA

“

Mä yritin ylläpitää äitini omatoimisuutta ja liikuntakykyä mahdollisimman pitkään. Kun siivosin, pesin pyykkiä tai tein muita kotiaskareita hänen kotonaan, kannustin äitiä aina osallistumaan. Saatoin sanoa vaikka: ”Joo, ota vaan ja pyyhi pölyt” tai ”Ota vaan ja kastele kukat” tai ”Katatko pöydän?”. Pohdin yhdessä hänen kanssaan, mitä ruokaa laittaisimme. Oli hirveän tärkeää, että teimme mukamas yhdessä. Vaikka mä pääosin tein sen työn, sai hän siitä omatoimisuuden kokemusta ja rutiinit säilyivät.

~Alzheimerin tautia sairastaneen naisen tytär

“

Vaimo on meillä aiemmin tehnyt pääosin ruoan. Nyt hän ei enää tee muuta kuin kuorii perunoita ja tiskaa. Niistä hän tykkää. Pyykkiä me pestään yhdessä. Mä olen siinä vieressä kun hän lappaa pyykkiä koneeseen. Mä laitan koneen päälle ja sitten me yhdessä otetaan pyykit kuivumaan. Oman huoneensa hän haluaa usein siivota vaikka siinä menisi pari päivää. Ikkunat me pestiin viime kesänä yhdessä. Hän pyyhki karmeja ja mä pesin lasit. Se meni aika hyvin sillä tavalla.

~Alzheimerin tautia sairastavan naisen aviomies

Myös liikkumisen ylläpitämisestä on hyötyä. Liikunta vahvistaa lihasvoimaa ja tasapainoa. Se myös lievittää kipuja, jotka aiheutuvat muistisairaudesta johtuvasta kehon jäykistymisestä. Liikkuminen on myös käyttäytymisen muutosten hoitoa, koska se vähentää toimettomuutta, ahdistusta ja aggressiivisuutta.

Ilman tukea muistisairautta sairastavan henkilön liikkuminen usein vähenee, mutta paikalleen jääminen ei yleensä ole tarkoituksellista. Taustalla on usein muistisairauden oireisiin kuuluva aloitekyvyn väheneminen. Kipujen tai kaatumisten vuoksi muistisairautta sairastava henkilö henkilö saattaa myös pelätä liikkumista. Helpointa on usein liikkeelle lähteminen yhdessä läheisen kanssa. Myös läheinen hyötyy esimerkiksi yhteisistä kävelylenkeistä.

Lähteet