{"id":7580,"date":"2020-03-04T13:03:05","date_gmt":"2020-03-04T11:03:05","guid":{"rendered":"https:\/\/memocate.com\/?p=7580"},"modified":"2026-03-23T10:04:01","modified_gmt":"2026-03-23T08:04:01","slug":"muisti-vaatii-huolenpitoa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/memocate.com\/sv\/muisti-vaatii-huolenpitoa-2\/","title":{"rendered":"Muisti vaatii huolenpitoa"},"content":{"rendered":"
Asiantuntijahaastattelut<\/a><\/p>\n
\n<\/div><\/div>

Muisti vaatii huolenpitoa<\/h1>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

Jos mieleen painaminen onnistuu, asia voi s\u00e4ily\u00e4 muistissa l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n. Siell\u00e4 se pysyy, vaikka ihminen ei ymm\u00e4rt\u00e4isi elett\u00e4v\u00e4st\u00e4 hetkest\u00e4 en\u00e4\u00e4 juuri mit\u00e4\u00e4n. Muistisairaankin henkil\u00f6n mieleen saattaa ilmesty\u00e4 vanhoja asioita, kun tilanne on suotuisa. Aivotutkija Minna Huotilainen kertoo, mik\u00e4 on muistille hyv\u00e4ksi.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

aivoterveys<\/a> aivotutkija<\/a> aivotutkimus<\/a> Helsingin yliopisto<\/a> Minna Huotilainen<\/a> muisti<\/a><\/h6>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>
<\/span><\/div>
Heikki Hauskaviita<\/a><\/h5><\/div><\/div><\/div>
4.3.2020<\/h5>\n<\/div><\/div><\/div>
<\/div><\/div>
<\/span><\/div>

Minna Huotilainen on tutkinut aivojen toimintaa pian kolmekymment\u00e4 vuotta. Aiemmin kokeita tehtiin laboratorioissa, nykyisin mieluummin tavallisissa toimistohuoneissa. <\/p>\n<\/div><\/div>

Kuvitellaanpa ik\u00e4ihmisi\u00e4 leipomaan pullaa. He py\u00f6rittelev\u00e4t taikinaa, naureskelevat ja muistelevat, millaisia leipomuksia kenenkin kotona on tehty. Tai kuvitellaan ihminen istumaan yksin s\u00e4ngylle, ihan nukahtamisen partaalle. Ja molempiin tilanteisiin muistin testaaja, joka kysyy vaikkapa lapsen nime\u00e4.<\/p>\n

Aivotutkija Minna Huotilainen<\/strong> Helsingin yliopistosta sanoo, ett\u00e4 ensin kuvaillussa tilanteessa keho ja mieli ovat valmiiksi aktiivisia.<\/p>\n

- Kun kysymys tulee, nimi on itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4. Mutta jos el\u00e4m\u00e4 on istumista ja sitten tulee muistin testaaja kysym\u00e4\u00e4n nime\u00e4, elimist\u00f6 on vastahankainen. Siin\u00e4 tuntuu, ettei muista mit\u00e4\u00e4n, ja on vaikea vastatakaan.<\/p>\n

Jo seisoma-asento on eduksi niin asioiden mieleen painamisessa kuin muistamisessa. Seisoessa aivot ovat vire\u00e4mm\u00e4ss\u00e4 tilassa kuin istuessa.<\/p>\n<\/div><\/div>

Muistia voi luokitella monella tavalla, esimerkiksi keston mukaan. Pitk\u00e4kestoisessa muistissa asiat s\u00e4ilyv\u00e4t l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n, kunhan ne on tallennettu sinne hyvin. Ty\u00f6muistissa asiat viiv\u00e4ht\u00e4v\u00e4t hetken, joitakin kymmeni\u00e4 sekunteja. Ty\u00f6muistissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n meneill\u00e4\u00e4n olevaa tilannetta.<\/p>\n

Huotilaisen iso\u00e4iti sairasti Alzheimerin tautia. H\u00e4n ei tiennyt, mik\u00e4 viikonp\u00e4iv\u00e4 milloinkin oli, mutta nautti keitti\u00f6t\u00f6ist\u00e4 ja kutoi mielell\u00e4\u00e4n sukkia. N\u00e4m\u00e4 askareet olivat palkitsevia, koska iso\u00e4iti k\u00e4ytti muistista sit\u00e4 osaa, joka toimi.<\/p>\n

- Muisti tekee ihmisen onnelliseksi, siksi ihmiseksi, joka h\u00e4n on.<\/p>\n

Siksi muistista kannattaa pit\u00e4\u00e4 huolta el\u00e4m\u00e4n eri vaiheissa. Muistiin painuvat parhaiten asiat, joiden kanssa ihminen on paljon tekemisiss\u00e4. Muistia voi aktivoida tekemisen kautta ja taitomuisti on pitk\u00e4kestoista.<\/p>\n

Jos leipominen ja muut keitti\u00f6ty\u00f6t ovat olleet kotoisaa tekemist\u00e4 el\u00e4m\u00e4n varrella, ne ovat erinomaista puuhaa vanhuuden p\u00e4ivill\u00e4 ja my\u00f6s muistisairaalle henkil\u00f6lle. Toisille omin juttu on keskusteleminen.<\/p>\n

- Jos muistipotilas on korkeasti koulutettu, h\u00e4n voi keskustella syv\u00e4llisest\u00e4 aiheesta pitk\u00e4\u00e4nkin. Silti h\u00e4n ei ehk\u00e4 tied\u00e4, kenen kanssa puhuu tai mik\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 on.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6muisti ei muistisairailla useinkaan pelaa.<\/p>\n

- Hetkess\u00e4 lankojen k\u00e4siss\u00e4 pit\u00e4minen on heikoin muistin laji. Se on vaikeaa meille kaikille. Muistipotilaille se on erityisen vaikeaa.<\/p>\n<\/div><\/div>

Kiire aiheuttaa muistioireita<\/b><\/h2>\n

<\/h2>\n<\/div><\/div>

Muistin toiminta on tosiaan usein koetuksella nuoremmillakin ihmisill\u00e4. Toisinaan j\u00e4\u00e4 hoitamatta ty\u00f6asia, jonka muistamista on pit\u00e4nyt selvyyten\u00e4. Asia, jota ei ole edes ajatellut voivansa unohtaa.<\/p>\n

- Ne voivat olla pel\u00e4stytt\u00e4vi\u00e4 kokemuksia. Siin\u00e4 rupeaa miettim\u00e4\u00e4n, onko kyseess\u00e4 alkava muistisairaus vai miksi unohtele asioita.<\/p>\n

Minna Huotilainen tutkii Helsingin yliopistolla parasta aikaa sit\u00e4, mik\u00e4 edist\u00e4isi keskittymist\u00e4, oppimista ja muistamista ja mik\u00e4 puolestaan uhkaa niit\u00e4. Koehenkil\u00f6 lukee teksti\u00e4 tai tekee jotain muuta rauhaa vaativaa. Kohta tutkija mainitsee t\u00e4m\u00e4n nimen, pudottaa kahvikupin tai h\u00e4iritsee jollain muulla tavalla.<\/p>\n

Samaa tapahtuu ty\u00f6paikoilla. Keskeytykset ovat yleisi\u00e4. Kollegoja k\u00e4y ovella kysymyksineen ja s\u00e4hk\u00f6postiin ilmestyy erilaisia vaatimuksia. V\u00e4lill\u00e4 olisi periaatteessa mahdollisuus keskitty\u00e4, vaikka uuden oppimiseen. Helppoa se ei silti ole.<\/p>\n

- Jos menen kurssille, jossa opetetaan uuden ohjelman k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, todenn\u00e4k\u00f6isesti l\u00e4hden sinne kiireess\u00e4 koneen \u00e4\u00e4rest\u00e4. Usein joku teht\u00e4v\u00e4 j\u00e4\u00e4 kesken ja ajattelen, ett\u00e4 se pit\u00e4\u00e4 hoitaa, kun palaan.<\/p>\n

Jos el\u00e4\u00e4 keskeytysten keskell\u00e4, verrattain rauhallisessa oppimistilanteessa keskeytyksi\u00e4 alkaa tulla sis\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in. Ainiin! T\u00e4ytyy muistaa laittaa t\u00e4m\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 juttu yl\u00f6s! Kiire, tekem\u00e4tt\u00f6m\u00e4t asiat ja keskeytykset kuormittavat muistia, aiheuttavat muistin oireilua ja vaikeuttavat tai est\u00e4v\u00e4t oppimista. Samalla asioiden mieleen painaminen vaarantuu.<\/p>\n

- Ty\u00f6muisti on portti pitk\u00e4kestoiseen muistiin. Meid\u00e4n pit\u00e4isi suojella sit\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div>

<\/b><\/h2>\n

<\/h2>\n<\/div><\/div>
<\/span><\/div>

\u201dSy\u00f6n terveellisesti ja olen tarkka siit\u00e4, ett\u00e4 nukun riitt\u00e4v\u00e4sti. Liikunnallinen en ole, mutta l\u00f6ysin mieluisan liikuntamuodon, ty\u00f6matkapy\u00f6r\u00e4ilyn\u201d, Minna Huotilainen kertoo omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. <\/p>\n<\/div><\/div>

Vapaus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 aivoille<\/b><\/h2>\n

<\/h2>\n<\/div><\/div>

Stressi sin\u00e4ns\u00e4 ei vahingoita aivoja. Olennaista aivoterveyden kannalta on se, ett\u00e4 kuormittavia ajanjaksoja seuraavat vapaat hetket. Minna Huotilainen puhuu joutok\u00e4yntiajasta. Se on aikaa itselle. Aikaa, jolloin kukaan ei ole vaatimassa mit\u00e4\u00e4n. Sopivaa tekemist\u00e4 voi olla vaikka saunominen, mets\u00e4ss\u00e4 k\u00e4veleminen tai tiskaaminen.<\/p>\n

Mik\u00e4li k\u00e4y arjessaan t\u00f6iss\u00e4 ja sen lis\u00e4ksi hoitaa muistisairasta vanhempaansa, mielelle vapaat hetket voivat olla v\u00e4hiss\u00e4. Niit\u00e4 kannattaisi kuitenkin aivoterveyden n\u00e4k\u00f6kulmasta vaalia. Minna Huotilainen sanoo, ett\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 itse jaksaa.<\/p>\n

- Kun ensin on sy\u00f6nyt terveellisesti, harrastanut ja nukkunut riitt\u00e4v\u00e4sti, voi auttaa n\u00e4iss\u00e4 toista.<\/p>\n

Tutkija korostaa, ettei omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ole itsek\u00e4st\u00e4. Se on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s muistisairaalle ihmiselle, joka tarvitsee l\u00e4heist\u00e4\u00e4n viel\u00e4 lukuisia kertoja.<\/p>\n

Esimerkiksi ty\u00f6paikkojen vapaaj\u00e4rjestelyihin liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4 tulisi Huotilaisen mielest\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 my\u00f6s yhteiskunnallisella tasolla.<\/p>\n

- Paljon puhutaan siit\u00e4, ett\u00e4 pienten lasten vanhemmilla on raskasta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Mutta v\u00e4hemm\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 raskasta on my\u00f6s silloin, kun oma vanhempi sairastaa ja tarvitsee apua.<\/p>\n<\/div><\/div>

Tanssi on aivoille ihanteellinen laji<\/b><\/h2>\n<\/div><\/div>

Aivoissa tapahtuu huomaamattamme jatkuvasti pieni\u00e4 vaurioita: soluja kuolee ja verisuonia tukkeutuu. Sy\u00f6m\u00e4mme ravinto ja harrastamamme liikunta vaikuttavat siihen, miten vauriot aivoissa korjaantuvat. Liikkuminen pumppaa verta aivoihin ja edist\u00e4\u00e4 sen kulkeutumista my\u00f6s kaikkein pienimpiin verisuoniin. Terveellinen ravinto tuo aivoihin energiaa. Aivoissa ei ole energiavarastoja, mist\u00e4 johtuen meid\u00e4n pit\u00e4isi sy\u00f6d\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti.<\/p>\n

My\u00f6s oppiminen rakentaa aivoja. Siksi i\u00e4kk\u00e4\u00e4n\u00e4kin kannattaa harjoitella uusia asioita. Vaikka testailla uusia reseptej\u00e4 ruoanlaitossa tai opetella internetin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kiinnostavien aiheiden parissa.<\/p>\n

- Tanssi on harrastus, jota suosittelen aivotutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tanssissa on liikuntaa, askelkuvioiden oppimista ja sosiaalista toimintaa.<\/p>\n

Liikkumiseen voi tulla esteit\u00e4. Siit\u00e4 huolimatta my\u00f6s i\u00e4kk\u00e4\u00e4n ihmisen pit\u00e4isi harrastaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti sellaista liikuntaa, jossa heng\u00e4styy. Esimerkiksi kuntosalit ovat paikkoja, joissa voi liikkua monipuolisesti. Huotilainen vinkkaa, ett\u00e4 fysioterapeuteilta saa ohjeita saliharrastukseen, vaikka k\u00e4rsisi joistain vaivoista tai vammoista.<\/p>\n<\/div><\/div>

<\/span><\/div>

Minna Huotilainen sanoo, ett\u00e4 vireystila on paras liikkuessa \u2013 ja ulkona. Liikunnallinen el\u00e4m\u00e4ntapa lis\u00e4\u00e4 oppimiskyky\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 aivojen muistialue, hippokampus, kasvaa liikunnan ansiosta.<\/p>\n<\/div><\/div>

Helsingin yliopiston hankkeessa etsit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 tapaa oppia ja kuormittaa muistia. Tiedossa on, ett\u00e4 uudet asiat painuvat mieleen, kun ne liittyv\u00e4t omiin kiinnostuksen kohteisiin. Oppimista edist\u00e4\u00e4 se, kun tilanne tuntuu olevan hallussa: Oppija tuntee saavansa harjoitella uutta asiaa rauhassa. Asiaa ei tarvitse hallita heti, vaan siihen ehtii perehty\u00e4 oppimistilanteen ulkopuolellakin.<\/p>\n

T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s uni. Huotilainen n\u00e4kee, ett\u00e4 jopa puolet oppimisesta tapahtuu hyvin nukuttujen \u00f6iden ansiosta.<\/p>\n

- Kun on nukkunut edellisen\u00e4 y\u00f6n\u00e4 hyvin, on kapasiteettia keskitty\u00e4 ja oppia. Ja kun nukkuu seuraavana y\u00f6n\u00e4, tieto tallentuu pitk\u00e4kestoisen muistin j\u00e4rjestelmiin. Vasta sitten se on loppuel\u00e4m\u00e4n k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div>

T\u00e4rkeint\u00e4 on muistaa, kuka on<\/b><\/h2>\n<\/div><\/div>

Jos ihminen sairastaa muistisairautta, uusien asioiden opettelusta on hyv\u00e4 siirty\u00e4 muistin yll\u00e4pit\u00e4miseen.<\/p>\n

- Silloin painottaisin omael\u00e4m\u00e4nkerrallista muistia. <\/p>\n

H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kiinni itselle merkityksellisisist\u00e4 asioista mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n. Tiet\u00e4\u00e4, kuka on, mit\u00e4 haluaa, mit\u00e4 pelk\u00e4\u00e4 ja mit\u00e4 toivoo. Tiet\u00e4\u00e4, mitk\u00e4 ovat ne omat jutut. Olivatpa ne leipomista, keskusteluja, k\u00e4sit\u00f6it\u00e4 tai k\u00e4velylenkkej\u00e4.<\/p>\n

Miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 tekemist\u00e4 on esimerkiksi omien valokuvakansioiden katselu ja oman el\u00e4m\u00e4n merkitt\u00e4vien k\u00e4\u00e4nteiden muistelu kuvien avulla. Muistoja saa viritelty\u00e4 my\u00f6s kuuntelemalla itselle tuttua ja mieluista musiikkia.<\/p>\n

- Ja jos p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n laulamaan, niin silloin ollaan jo pitk\u00e4ll\u00e4, Huotilainen vinkkaa muistisairaiden henkil\u00f6iden l\u00e4heisille.<\/p>\n

Kaikki rutiinit ja tutut asiat ovat muistisairaan ihmisen aivoille eduksi. Vanhainkotiin kannattaa ottaa oma kahvikuppi, hiustenpesuaine ja huonekaluja. Ennallaan olevat asiat tukevat muistia.<\/p>\n

Aivoille suotuisa kuormitus muuttuu n\u00e4in muistisairauden takia, mutta muut terveyden kannalta t\u00e4rke\u00e4t asiat pysyv\u00e4t entisell\u00e4\u00e4n. Nukkuminen vaikuttaa mielialaan ja siihen, miten ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 suhtautuu alkavaan p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Nukkumiseen vaikuttaa aina edelt\u00e4v\u00e4 p\u00e4iv\u00e4. Jos se on aktiivinen, on odotettavissa hyv\u00e4t y\u00f6unet. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisi viett\u00e4\u00e4 aikaa ulkona. Huotilainen kertoo, ett\u00e4 aivoissa on monta \u201dkelloa\u201d. Ne arvioivat, mik\u00e4 vireystila on kulloinkin paras.<\/p>\n

Vahvin on valokello. Tied\u00e4mme, ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 on kirkasta ja illalla h\u00e4m\u00e4rtyy. Ulkona ollessa valokello saa tietoa vuorokaudenajasta. Illan tullessa se viestitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 on aika menn\u00e4 nukkumaan.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>

<\/span><\/div><\/div>

Minna Huotilainen<\/h3>\n<\/div><\/div>

 <\/p>\n