{"id":7426,"date":"2019-11-30T18:17:04","date_gmt":"2019-11-30T16:17:04","guid":{"rendered":"https:\/\/memocate.com\/?p=7426"},"modified":"2026-03-23T10:03:49","modified_gmt":"2026-03-23T08:03:49","slug":"kasitysten-ravistelua-ja-muistojen-voimaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/memocate.com\/sv\/kasitysten-ravistelua-ja-muistojen-voimaa\/","title":{"rendered":"K\u00e4sitysten ravistelua ja muistojen voimaa"},"content":{"rendered":"
I piloten unders\u00f6ks och utvecklas Rinnekodis kundupplevelse, v\u00e4xelverkan samt tj\u00e4nster.<\/a> | Allm\u00e4nt<\/a><\/p>\n
\n<\/div><\/div>

K\u00e4sitysten ravistelua ja muistojen voimaa<\/h1>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

Ajattelemme i\u00e4kk\u00e4it\u00e4 ihmisi\u00e4 kunnioittaen ja arvostaen tai \u2013 ristiriitaista tosin \u2013 pelokkaasti ja vierastaen. Muisti ja unohtaminen: n\u00e4k\u00f6kulmia ik\u00e4\u00e4ntymisen kulttuuriin -tilaisuudessa Lauttasaaren kartanossa huomautettiin, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 pinttyneet suhtautumistavat vaatisivat variaatioita. Puhujina olivat tutkijat Sinikka Vakimo, Jari Pirhonen, Anna Kinnunen ja Maija K\u00f6n\u00f6nen sek\u00e4 psykologi Marja Saarenheimo.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

humanistinen tutkimus<\/a> ik\u00e4ihmiset<\/a> keskustelutilaisuus<\/a> Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6<\/a> muistaminen<\/a> muistot<\/a> vanhuus<\/a><\/h6>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>
<\/span><\/div>
Heikki Hauskaviita<\/a><\/h5><\/div><\/div><\/div>
30.11.2019<\/h5>\n<\/div><\/div><\/div>
<\/div><\/div>
<\/span><\/div>

Lauttasaaren kartanossa j\u00e4rjestettiin tilaisuus, jonka j\u00e4rjestiv\u00e4t Normaalin rajoilla \u2012 dementian ja vanhuuden kulttuuriset merkitykset suomalaisessa ja ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 kulttuurissa -hankkeen tutkijat. Hankkeen rahoittaa Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/p>\n<\/div><\/div>

El\u00e4m\u00e4nkokemuksensa ansiosta i\u00e4kk\u00e4ill\u00e4 ihmisill\u00e4 on valtavasti tietoa ja taitoa. Dosentti, perinteentutkimuksen lehtori Sinikka Vakimo<\/strong> It\u00e4-Suomen yliopistosta sanoi, ett\u00e4 perinteisesti tuota tietoa on k\u00e4ytetty perheiss\u00e4 arkisissa askareissa ja esimerkiksi ristiriitatilanteiden selvittelyss\u00e4. I\u00e4kk\u00e4iden kantama tieto on otettu vastaan kuin itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4. Vakimon mielest\u00e4 i\u00e4kk\u00e4iden tiet\u00e4mys ansaitsisi n\u00e4kyvyytt\u00e4 ja p\u00e4\u00e4sy\u00e4 julkisuuteen.<\/p>\n

Vakimo nojautui esityksess\u00e4\u00e4n amerikkalaisen antropologin, Margaret Meadin<\/strong>, 1970-luvun alkupuolella julkaisemaan pamflettiin. Siin\u00e4 kulttuurit jaotellaan sen mukaan, kuinka niiss\u00e4 opitaan. Vaikkapa niin, ett\u00e4 vanhemmat ovat auktoriteetteja, joita lapset kuuntelevat. Tai niin, ett\u00e4 ihmiset oppivat etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 oman ik\u00e4ryhm\u00e4ns\u00e4 edustajilta. N\u00e4in on usein, kun kulttuurin edustajat ovat joutuneet pois kotiseudulta, kuten pakolaisiksi. Tai sitten niin, ett\u00e4 vanhemmat opettavat paljon lapsilleen, mutta toisaalta lapset opettavat vanhempiaan.<\/p>\n

Sinikka Vakimon ajatus siit\u00e4, millainen ik\u00e4ihmisten asema nykyisin voisi hyvin olla, on l\u00e4hell\u00e4 viimeksi mainittua. Sosiaalisen median ansiosta i\u00e4kk\u00e4ill\u00e4 on mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 \u00e4\u00e4neen my\u00f6s muualla kuin perhepiiriss\u00e4. Median ja uusien vaikuttamisen tapojen haltuunotossa he kuitenkin tarvitsevat nuoria.<\/p>\n

Opin ei pid\u00e4 kulkea vain nuorilta vanhoille. Yhteisty\u00f6ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on yht\u00e4 lailla se, mit\u00e4 nuoret voivat oppia i\u00e4kk\u00e4ilt\u00e4: \u201dMinusta tuntuu, ett\u00e4 i\u00e4kk\u00e4ill\u00e4 ihmisill\u00e4 on syvempi n\u00e4kemys siit\u00e4, mik\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on arvokasta. Turhanp\u00e4iv\u00e4iset asiat ovat karisseet pois ja niiden tilalle on tullut el\u00e4m\u00e4n jatkuvuuden, luonnon ja rauhan arvostus, esimerkiksi. N\u00e4m\u00e4 ovat asioita, joita ik\u00e4\u00e4ntyneiden olisi luontevaa v\u00e4litt\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in\u201d, Vakimo sanoi.<\/p>\n

Toisin sanoen i\u00e4kk\u00e4iden t\u00e4rkeimpi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 on valita ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 menneisyydest\u00e4 asioita, jotka he kokevat t\u00e4rkeiksi my\u00f6s nykyhetkess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on tietenkin kiinte\u00e4sti sidoksissa siihen, mit\u00e4 he muistavat.<\/p>\n<\/div><\/div>

<\/span><\/div>

Normaalin rajoilla \u2012 dementian ja vanhuuden kulttuuriset merkitykset suomalaisessa ja ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 kulttuurissa -hankkeen vanhempi tutkija Sinikka Vakimo (vas.) ja johtaja Maija K\u00f6n\u00f6nen kuuntelivat yleis\u00f6ss\u00e4 her\u00e4nneit\u00e4 ajatuksia.<\/p>\n<\/div><\/div>

Muisto rakennetaan uudelleen<\/p>\n

\n<\/div><\/div>

Muistot muuttuvat joka kerta, kun palautamme ne mieleen, totesi psykologi Marja Saarenheimo<\/strong>. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 asiat taltioituvat mieleen aina sirpaleisina. Esimerkiksi n\u00e4hty ja kuultu taltioituu eri osiin aivoissa. Kun asia my\u00f6hemmin palautetaan mieleen, se koostetaan sirpaleista. Samalla muistoon sekoittuu muisteluhetken ajatuksia ja kaikenlaisia kokemuksia, joita olemme muisteltavan hetken j\u00e4lkeen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kokeneet. Kyky versioida menneisyytt\u00e4 on oikeastaan rajaton.<\/p>\n

Puhumme usein muistamisen t\u00e4rkeydest\u00e4. Saarenheimo huomautti, ett\u00e4 arjesta selvi\u00e4minen vaatii yht\u00e4 lailla kyky\u00e4 unohtaa. Jos muistaisimme kaiken, mit\u00e4 olemme havainneet, el\u00e4m\u00e4 olisi kaoottista. Juuri muistamattomuuden ansiosta pystymme esimerkiksi tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Jos ottaisimme sis\u00e4\u00e4mme kaiken, mink\u00e4 kohtaamme, arvovalintojen teko olisi mahdotonta.<\/p>\n

Omat, ainutkertaiset muistot muodostavat minuuden. Toisaalta kehittyv\u00e4 minuus lapsuudesta saakka ohjaa sit\u00e4, mit\u00e4 havaitsemme ja mik\u00e4 j\u00e4\u00e4 muistiimme. Saarenheimo sanoi, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 johtuen vanhuuden min\u00e4 on yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 ihan samanlainen kuin lapsuuden min\u00e4, mutta toisaalta t\u00e4ysin erilainen.<\/p>\n

Ihmisen vanhetessa muistaminen voi hidastua samaan tapaan kuin muutkin kehon toiminnot. Terveess\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntymisess\u00e4 muutos on kuitenkin pient\u00e4. Muistisairailla henkil\u00f6ill\u00e4 rappeutuu erityisesti ty\u00f6muisti, jota tarvittaisiin asioiden mieleen painamisessa. Kun asioita ei pysty painamaan mieleen, ei niit\u00e4 voi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sinne palauttaa. Mit\u00e4 muistisairaan ihmisen minuudelle sitten tapahtuu?<\/p>\n

Saarenheimon mukaan minuuden ydin s\u00e4ilyy sairaudesta huolimatta. Mutta, jos ihminen ei pysty en\u00e4\u00e4 palauttamaan mieleens\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 hetki\u00e4, h\u00e4n tarvitsee siihen apua. \u201dMuistisairaalle ihmiselle muistiyhteis\u00f6n merkitys on valtavan suuri. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4heiset pit\u00e4v\u00e4t muistot elossa.\u201d<\/p>\n<\/div><\/div>

Muistot edist\u00e4v\u00e4t hyvinvointia<\/h2>\n<\/div><\/div>

Jari Pirhonen<\/strong> tutkii Tampereen yliopistossa, Gerontologian tutkimuskeskuksessa, ik\u00e4ihmisten hyvinvointia. Meneill\u00e4\u00e4n olevassa tutkimushankkeessa j\u00e4rjestettiin ryhm\u00e4keskusteluja 55\u2012101-vuotiaille. Heilt\u00e4 kysyttiin, mik\u00e4 heid\u00e4n hyvinvointiaan edist\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Moni mainitsi el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4misen. Toisista tuntui jopa silt\u00e4 kuin uusi el\u00e4m\u00e4 olisi alkanut, kun ty\u00f6t loppuivat. Mainituksi tuli mahdollisuus harrastaa, vaikkapa liikuntaa. Toisaalta el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4nti tarkoitti monelle, ett\u00e4 oli aika alkaa valmistautua siihen, kun tulee \u201doikeasti vanhaksi\u201d. Ihmiset toivat esille konkreettisen valmistautumisen. Joku oli muuttanut s\u00e4ngyn yl\u00e4kerrasta alakertaan, toinen vaihtanut asuntoa. Kaikkiaan se, ett\u00e4 saa itse olla toimija omassa vanhenemisessaan, edist\u00e4\u00e4 ihmisten hyvinvointia.<\/p>\n

Jossain vaiheessa valmistautuminen vanhuuteen muuttuu v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sopeutumiseksi. Keskusteluissa i\u00e4kk\u00e4\u00e4t mainitsivat pienent\u00e4neens\u00e4 kasvimaita ja lyhent\u00e4neens\u00e4 matkustelun reittej\u00e4. Hyvinvoinnin kannalta olennaista on mahdollisuus jatkaa rakasta tekemist\u00e4, toimintakyvyn heikkenemisest\u00e4 huolimatta.<\/p>\n

Lopulta monesta itselle t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 asiasta t\u00e4ytyy luopua. Esimerkiksi hiiht\u00e4misen lopettaminen oli ollut yhdelle keskustelijalle raskasta. Kaikesta huolimatta i\u00e4kk\u00e4\u00e4t olivat huomanneet, ett\u00e4 luopuminen kannattaa hyv\u00e4ksy\u00e4. Kun hyv\u00e4ksyy, onnea saa ammennettua muistoista. Yksi haastateltavista kertoi muistelevansa juuri nuoruuden harrastuksia ollessaan turhautunut nykyhetkeen. I\u00e4kk\u00e4iden mieless\u00e4 muistot el\u00e4v\u00e4tkin usein nykyhetken tapahtumia kirkkaammin. \u201dVanhuus ei ole vain luopumista. El\u00e4m\u00e4\u00e4, sit\u00e4h\u00e4n se on\u201d, Pirhonen summasi.<\/p>\n<\/div><\/div>

<\/span><\/div>

Jari Pirhonen muistutti, ett\u00e4 vanhuus ei ole yksi vaan monta el\u00e4m\u00e4nvaihetta, joissa erilaiset asiat edist\u00e4v\u00e4t hyvinvointia.<\/p>\n<\/div><\/div>

K\u00e4sitykset vanhuudesta muuttuvat<\/h2>\n<\/div><\/div>

Perinteen ja kulttuurin tutkija Anna Kinnunen<\/strong> kirjoittaa v\u00e4it\u00f6skirjaa It\u00e4-Suomen yliopistossa. Yhten\u00e4 tutkimusaineistona on Kuopiossa sijaitsevaan Niuvanniemen sairaalaan 1930-luvulla kirjattujen i\u00e4kk\u00e4iden potilaiden sairauskertomuksia. Kinnusta kiinnostavat erityisesti omaisten n\u00e4kemykset sairaalaan tuotavista potilaista. Ne paljastavat, millaisia asioita on pidetty ik\u00e4\u00e4ntymiseen kuuluvina ja millaisia hoitoa vaativina sairauksina.<\/p>\n

1930-luvulla monilla potilailla diagnosoitiin dementia. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 omaiset pitiv\u00e4t siihen liittyvi\u00e4 oireita pitk\u00e4lti normaaliin vanhuuteen kuuluvina. Vasta, kun l\u00e4heinen muuttui esimerkiksi huomattavan rauhattomaksi tai sairaalloiseksi, h\u00e4net tuotiin tutkimuksiin.<\/p>\n

Kinnunen her\u00e4tteli tilaisuuden osallistujia miettim\u00e4\u00e4n, miten v\u00e4h\u00e4inen tieto sairauksista mahtoi vaikuttaa k\u00e4sityksiin ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4. V\u00e4hensik\u00f6 se kenties ik\u00e4\u00e4ntymiseen liittyvi\u00e4 pelkoja?<\/p>\n

Kinnusen mielest\u00e4 tiedon lis\u00e4\u00e4ntymisess\u00e4 on kaksi puolta. Alzheimerin taudin tutkiminen esimerkiksi luo toivoa, ett\u00e4 joku p\u00e4iv\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n parantava l\u00e4\u00e4ke. Toisaalta, mit\u00e4 enemm\u00e4n taudista tiedet\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 enemm\u00e4n sit\u00e4 osataan pel\u00e4t\u00e4. Kun tieto ik\u00e4\u00e4ntymiseen liittyvist\u00e4 sairauksista muutenkin kasvaa, sairauksien ja sairastamisen ajatellaan enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin olevan osa vanhuutta.<\/p>\n

Vuosikymmenten takaisten ajatusten tarkastelu auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 k\u00e4sityksemme ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 ja vanhuudesta ovat kulttuurisesti rakennettuja. \u201dAjattelu ei ole aina ollut samanlaista, eik\u00e4 sen tarvitse olla sellaista kuin se t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on\u201d, Kinnunen sanoi. \u201dMeid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 tarkastella k\u00e4sityksi\u00e4mme kriittisesti.\u201d<\/p>\n<\/div><\/div>

<\/span><\/div>

Anna Kinnunen on ensisijaisesti kiinnostunut normaaliuden ja hulluuden rajoista sek\u00e4 niiden kulttuurisidonnaisuudesta.<\/p>\n<\/div><\/div>

Erilaista n\u00e4k\u00f6kulmaa kirjallisuudesta <\/h2>\n<\/div><\/div>

Etenev\u00e4n ja pysyv\u00e4n dementian yleisin syy on Alzheimerin tauti. My\u00f6s muut muistisairaudet aiheuttavat dementiaa ja ovat parantumattomia. L\u00e4\u00e4ketieteellisen lis\u00e4ksi julkisuudessa esiintyy yleens\u00e4 taloudellinen n\u00e4k\u00f6kulma dementiaan. Kauhistellaan kustannuksia, joita muistisairaudet aiheuttavat yhteiskunnalle. Ven\u00e4l\u00e4isen kirjallisuuden dosentti Maija K\u00f6n\u00f6nen<\/strong> Helsingin yliopistosta tarkasteli, miten k\u00e4sitykset dementiasta eroavat Suomessa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 dementia k\u00e4sitteen\u00e4 ei ole kovin tunnettu. L\u00e4\u00e4k\u00e4rit ajattelevat oireiden kuuluvan vanhuuteen. Silloin, jos diagnoosi tulee, sen tekee psykiatri; dementian ajatellaan olevan mielisairaus. Dementia diagnosoidaan harvoin, joten sen kustannukset yhteiskunnalle eiv\u00e4t juurikaan puhuta.<\/p>\n

Maija K\u00f6n\u00f6nen muistutti, ett\u00e4 dementiaa kannattaisi tarkastella my\u00f6s muista kuin talouden ja l\u00e4\u00e4ketieteen n\u00e4k\u00f6kulmista. Taide, esimerkiksi kaunokirjallisuus, voi avata uusia ajattelutapoja. \u201dKirjallisuudessa \u00e4\u00e4neen voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 kokija\u201d, K\u00f6n\u00f6nen sanoi. H\u00e4n otti esimerkiksi ven\u00e4l\u00e4isen kirjailijan, Nina Sadurin<\/strong> kertomuksen Tuoli, joka on julkaistu vuonna 2014 kokoelmassa Ehai. Kertomuksessa keskelle i\u00e4kk\u00e4\u00e4n naisen huonetta on ilmestynyt tuoli. Nainen ei muista, mist\u00e4 se tuli. H\u00e4n haluaisi sijoittaa tuolin paremmalle paikalle, mutta seinustoilla ei ole tilaa. Huone alkaa py\u00f6ri\u00e4 naisen p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyy lapsuuteensa. Siell\u00e4 h\u00e4n muistuttaa enkeli\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 helposti tuolille paikan. \u201dKirjallisuudessa dementia voi olla muutakin kuin rappeutumistarina, jossa ei ole toivoa\u201d, K\u00f6n\u00f6nen lis\u00e4si.<\/p>\n<\/div><\/div>

Normaalin rajoilla \u2012 dementian ja vanhuuden kulttuuriset merkitykset suomalaisessa ja ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 kulttuurissa -hankkeen verkkosivu: https:\/\/demoldcult.wordpress.com\/<\/a><\/span><\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>

\"Hanna<\/div>

Hanna Hirvonen<\/h4>

Hanna Hirvonen on vapaa toimittaja Tampereelta. H\u00e4n on erityisesti kiinnostunut ihmisoikeus- ja sananvapauskysymyksist\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>

Se \u00e4ven dessa<\/h2>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>
\"Tietoiskut<\/span><\/a><\/div>

Tietoiskut: Agitaatiol\u00e4\u00e4ke, kognitiivinen stimulaatio, teko\u00e4lyseulonta ja veridiagnostiikka<\/a><\/h3>

<\/p>

Viimeaikaista tutkimusta ja uutisia: AXS-05-agitaatiol\u00e4\u00e4ke FDA:ssa, ryhm\u00e4muotoinen kognitiivinen stimulaatio vahvin n\u00e4ytt\u00f6 el…<\/p>\n<\/div>l\u00e4s mer...<\/a><\/div><\/article>

\"Tietoiskut<\/span><\/a><\/div>

Tietoiskut: Teko\u00e4lylasit, kuolemakytkin, liikunta ja l\u00e4\u00e4kkeett\u00f6m\u00e4t menetelm\u00e4t<\/a><\/h3>

<\/p>

Viimeaikaista tutkimusta ja uutisia: CrossSense-teko\u00e4lylasit muistisairauden kanssa el\u00e4vien tueksi, Alzheimerin kuolemakytkin, l…<\/p>\n<\/div>l\u00e4s mer...<\/a><\/div><\/article>

\"Tietoiskut<\/span><\/a><\/div>

Kunskapsblixtar: Vecka 13\/2026 \u2014 Rehabilitering, blodprov och hj\u00e4rntr\u00e4ning<\/a><\/h3>

<\/p>

Kelan uusi kuntoutus ty\u00f6ik\u00e4isille muistisairautta sairastaville, p-tau217-verikoe Alzheimerin diagnostiikassa ja ACTIVE-aivoharj…<\/p>\n<\/div>l\u00e4s mer...<\/a><\/div><\/article><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>