{"id":6539,"date":"2019-10-12T10:10:04","date_gmt":"2019-10-12T07:10:04","guid":{"rendered":"https:\/\/memocate.com\/?p=6539"},"modified":"2026-03-23T10:03:41","modified_gmt":"2026-03-23T08:03:41","slug":"diagnoosi-voi-parantaa-elamanlaatua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/memocate.com\/sv\/diagnoosi-voi-parantaa-elamanlaatua\/","title":{"rendered":"Diagnoosi voi parantaa el\u00e4m\u00e4nlaatua"},"content":{"rendered":"
Asiantuntijahaastattelut<\/a><\/p>\n
\n<\/div><\/div>

Diagnoosi voi parantaa el\u00e4m\u00e4nlaatua<\/h1>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

Usein geriatri Jussi Ripsaluoma ep\u00e4ilee vahvasti jo potilaan kanssa keskustellessaan, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 on muistisairaus. Diagnoosi vaatii aina sen, ett\u00e4 muiden sairauksien mahdollisuus suljetaan pois. Sen t\u00e4hden muistipulmien takia vastaanotolle tullut potilas saa l\u00e4hetteen laboratoriokokeisiin, neuropsykologiseen testiin ja p\u00e4\u00e4n kuvantamistutkimukseen<\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

asiantuntija<\/a> diagnosointi<\/a> intervjuer<\/a> minnessjukdom<\/a><\/h6>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>
<\/span><\/div>
Heikki Hauskaviita<\/a><\/h5><\/div><\/div><\/div>
12.10.2019<\/h5>\n<\/div><\/div><\/div>
<\/div><\/div>
<\/span><\/div>

Kun geriatri Jussi Ripsaluoma kysyy, kauanko muistisairauteen viittaavia ongelmia on ollut, tyypillinen vastaus kuuluu n\u00e4in: kolmisen vuotta, joista viimeisin vuosi on ollut pahin.<\/p>\n<\/div><\/div>

Geriatri Jussi Ripsaluoma<\/strong> tapaa vastaanotollaan paljon muistioireisia potilaita. Kun potilas istuutuu geriatrin puheille, ensimm\u00e4inen kysymys koskee useimmiten kuulumisia. Se, miten potilas kuvailee vaikkapa vointiaan ja viimeaikaisia el\u00e4m\u00e4ntapahtumiaan, kertoo Ripsaluomalle paljon.<\/p>\n

- Minun pit\u00e4\u00e4 saada selville, miten potilas ajattelee, puhuuko h\u00e4n j\u00e4rkev\u00e4sti ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4k\u00f6 h\u00e4n minua. Juttelemme paljon, jolloin potilas kyll\u00e4 paljastaa kykyns\u00e4.<\/p>\n

Jussi Ripsaluoma kartoittaa \u2013 usein potilaan l\u00e4heisten avustuksella \u2013 oireet sek\u00e4 sen, miten nopeasti ne ovat tulleet ja kuinka kauan oireita on ollut. Ripsaluoma kysyy esimerkiksi, joutuuko potilas etsim\u00e4\u00e4n tavaroitaan usein, ja katoavatko sanatkin h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<\/div><\/div>

Moni sairaus aiheuttaa muistioireita<\/p>\n

\n<\/div><\/div>

Suuri osa Ripsaluoman potilaista on ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa l\u00e4\u00e4k\u00e4riss\u00e4 muistiongelmien takia. Vaikka muisti on huonontunut, kyse ei aina ole muistisairaudesta. Moni sairaus voi heikent\u00e4\u00e4 yleisvointia ja aiheuttaa aivojen vajaatoimintaa. T\u00e4llaisia ovat diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta ja B12-vitamiinin puute. Toisinaan my\u00f6s jokin syd\u00e4nsairaus, esimerkiksi aorttal\u00e4p\u00e4n ahtauma. Joskus ongelmat johtuvat sopimattomasta l\u00e4\u00e4kityksest\u00e4 tai liiallisesta alkoholin tai muiden p\u00e4ihteiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Masennus ja muut mielenterveysongelmat voivat niinik\u00e4\u00e4n aiheuttaa kognitiivisia oireita, kuten muistisairaudetkin. <\/p>\n

- Suljen vaihtoehtoja pois jo ensitapaamisella.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen k\u00e4ynti vastaanotolla muistioireiden takia kest\u00e4\u00e4 noin tunnin. Tavallisimmat muistisairauden oireet ovat l\u00e4himuistin heikkeneminen ja uuden oppimisen vaikeutuminen. Muistisairas henkil\u00f6 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koe olevansa sairas. Moni tulee vastaanotolle vain l\u00e4heistens\u00e4 kehotuksesta.<\/p>\n

- Useimmiten omaisten arvio osuu oikeaan.<\/p>\n

Ik\u00e4\u00e4ntymiseen liittyv\u00e4 tiedonk\u00e4sittelyn tason lasku ei aiheuta sosiaalisen toimintakyvyn heikkenemist\u00e4. Ihminen p\u00e4rj\u00e4\u00e4 arjessa, eik\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 tai olemuksessa ole mit\u00e4\u00e4n kovin erikoista. Jos mukana on muistisairaus, l\u00e4hipiiri on alkanut huomata outouksia.<\/p>\n

Vaikka Jussi Ripsaluoma ep\u00e4ilisi vahvasti jo haastattelun ja kliinisen tutkimuksen tehty\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 potilaalla on muistisairaus, h\u00e4n kirjoittaa l\u00e4hetteen laboratoriokokeisiin, neuropsykologiseen testiin ja p\u00e4\u00e4n kuvantamistutkimukseen, joka on yleens\u00e4 magneettitutkimus. <\/p>\n

- Diagnoosin tekeminen edellytt\u00e4\u00e4 aina poissulkututkimusten tekemist\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div>

<\/span><\/div>

Jussi Ripsaluoma kuuntelee jokaisen potilaan syd\u00e4n\u00e4\u00e4net. Diagnoosi muistisairaudesta vaatii haastattelun ja kliinisen tutkimuksen lis\u00e4ksi kokeita laboratoriossa, neuropsykologisen testin ja p\u00e4\u00e4n kuvantamistutkimuksen.<\/p>\n<\/div><\/div>

Alzheimerin tauti voi n\u00e4ky\u00e4 aivokuvassa<\/h2>\n

<\/h2>\n<\/div><\/div>

Ei ole olemassa tietty\u00e4 testi\u00e4 tai esimerkiksi laboratoriokoetta, joka paljastaisi muistisairauden. Laboratoriokokeet otetaan nimenomaan poissulkumieless\u00e4. Niiden avulla saadaan selville, jos potilaalla onkin joku muu sairaus, jonka oireet vaikuttavat muistisairauden oireilta. Muistisairautta ep\u00e4ilt\u00e4ess\u00e4 tutkitaan maksan, munuaisten, kilpirauhasen ja syd\u00e4men toiminta, sokeriaineenvaihdunta ja kolesteroli. <\/p>\n

- Verenkuvassa voi n\u00e4ky\u00e4 anemia, joka on romuttanut potilaan yleiskunnon ja heikent\u00e4nyt tiedonk\u00e4sittely\u00e4, Jussi Ripsaluoma jatkaa.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4n magneettikuvasta puolestaan voi paljastua aivokasvain, verisuonituksen muutoksia tai muita ongelmia verenkierrossa. N\u00e4m\u00e4kin voivat aiheuttaa muistiongelmia, vaikka potilaalla ei olisi muistisairautta. <\/p>\n

My\u00f6s Alzheimerin tauti saattaa n\u00e4ky\u00e4 magneettikuvassa. Jotkut taudin muodoista aiheuttavat solukatoa aivokuorella ja aivojen sis\u00e4osissa. <\/p>\n

- Toisinaan varsinaisissa muistirakenteissa, muun muassa hippokampuksessa, on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kutistumaa ja solukatoa. <\/p>\n

Neuropsykologisen testin, CERAD-testin, tekee asiaan koulutettu sairaanhoitaja. Siin\u00e4 tutkitaan esimerkiksi, toimiiko potilaan l\u00e4himuisti ja kykeneek\u00f6 potilas oppimaan uusia asioita. Keskeinen kysymys on, onko n\u00e4iss\u00e4 tapahtunut muutosta tutkittavan aiempiin kykyihin n\u00e4hden. Sairaanhoitaja selvitt\u00e4\u00e4, kykeneek\u00f6 potilas ottamaan vastaan ohjeita ja toimimaan niiden mukaisesti.<\/p>\n<\/div><\/div>

Osa muistisairaista ihmisist\u00e4 l\u00e4p\u00e4isee testin<\/h2>\n<\/div><\/div>

Joskus tutkimuksen eri vaiheissa saatavat tiedot ovat ristiriitaisia. Potilas esimerkiksi keskustelee normaalisti, mutta neuropsykologiset testit osoittavat, ett\u00e4 tiedonk\u00e4sittelyss\u00e4 on puutteita. Ripsaluoma sanoo t\u00e4m\u00e4n selittyv\u00e4n sill\u00e4, ett\u00e4 testit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t runsaasti kielellisi\u00e4 taitoja vaativia osioita. Ja jos ihminen ei juuri ole pit\u00e4nyt kyn\u00e4\u00e4 k\u00e4dess\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 varrella, h\u00e4n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 l\u00e4p\u00e4ise testej\u00e4, vaikka muisti pelaisi. Samoja kykyj\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tausta huomioiden selvitt\u00e4\u00e4 muutoin.<\/p>\n

- Tavallisesti kysyn potilaalta, mik\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kiinnostaa televisiossa ja lehdiss\u00e4. Jos potilas vastaa, ett\u00e4 urheilu, puhumme siit\u00e4. Ja jos potilas kertoo ter\u00e4v\u00e4sti, ett\u00e4 Suomi voitti j\u00e4\u00e4kiekon MM-kultaa Kanadaa vastaan 3-1 lukemin, unohdan mahdollisesti huonosti menneet testin osat.<\/p>\n

K\u00e4yty keskustelu nimitt\u00e4in paljastaa, ett\u00e4 potilas on pystynyt seuraamaan jotain asiaa, painamaan mieleens\u00e4 yksityiskohtia sek\u00e4 kertomaan asiasta l\u00e4\u00e4k\u00e4riss\u00e4. Silloin tiedonk\u00e4sittelyss\u00e4 ei ole sellaista muutosta kuin Alzheimerissa on. Toisaalta on koko ik\u00e4ns\u00e4 kielen parissa ty\u00f6skennelleit\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka l\u00e4p\u00e4isev\u00e4t testit, mutta Alzheimer j\u00e4\u00e4 kiinni vuorovaikutustilanteessa.<\/p>\n<\/div><\/div>

Harvinainen sairaus vaatii lis\u00e4tutkimuksia<\/h2>\n<\/div><\/div>

Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus. Kaikkiaan muistisairauksia on lukuisia. Harvinaisempia muistisairauksia j\u00e4ljitett\u00e4ess\u00e4 perustutkimukset ovat samat kuin Alzheimeria ep\u00e4ilt\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n

- Lis\u00e4ksi joudutaan tekem\u00e4\u00e4n jatkotutkimuksia. <\/p>\n

Usein, jos oireet ovat ep\u00e4tyypillisi\u00e4 tai potilas on ty\u00f6ik\u00e4inen, neuropsykologit auttavat diagnoosin tekemisess\u00e4. He tekev\u00e4t laajemman neuropsykologisen tutkimuksen kuin sairaanhoitajat. Tutkimuksesta saadaan lis\u00e4tietoa esimerkiksi siit\u00e4, ovatko muistiongelmat elimellisi\u00e4 vai psyykkisi\u00e4. Esimerkki harvinaisesta muistisairaudesta on etenev\u00e4 sujumaton afasia, joka vaurioittaa vasenta otsalohkoa. Sit\u00e4 sairastavan ihmisen puhe muuttuu t\u00f6ks\u00e4htelev\u00e4ksi ja sanat sekoittuvat kesken\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 tapahtuu joskus my\u00f6s Alzheimerin taudissa. Laaja neuropsykologinen tutkimuskin paljastaa toisinaan my\u00f6s muun sairauden, johon liittyy samankaltaisia oireita kuin muistisairauksiin, esimerkiksi jo aiemmin mainitun masennuksen.<\/p>\n

Erikoistutkimuksiin kuuluu my\u00f6s likvor- eli aivo-selk\u00e4ydinnesten\u00e4yte. Likvor-n\u00e4ytteell\u00e4 voi vahvistaa ep\u00e4tyypillisen Alzheimerin muodon. N\u00e4ytteest\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n tau-proteiinia ja beeta-amyloidia<\/p>\n<\/div><\/div>

<\/span><\/div>

Vastaanotolla Jussi Ripsaluoma neuvoo l\u00e4heisille, ett\u00e4 muistisairaan ihmisen kanssa ei kannata v\u00e4itell\u00e4. \u201dJoskus muistisairas kertoo kiihtyneen\u00e4 jotain, mik\u00e4 ei kuulosta ollenkaan j\u00e4rkev\u00e4lt\u00e4. Silloin l\u00e4heisen ei kannata tarttua asiaan vaan siihen tunteeseen \u2013 ja saatella tilannetta mukavampaan suuntaan.\u201d<\/p>\n<\/div><\/div>

Omaisten tukeminen on t\u00e4rke\u00e4 osa hoitoa<\/h2>\n<\/div><\/div>

Suomessa tehd\u00e4\u00e4n p\u00e4ivitt\u00e4in nelisenkymment\u00e4 muistisairausdiagnoosia. Diagnoosin saa yleens\u00e4 toisella l\u00e4\u00e4k\u00e4rik\u00e4ynnill\u00e4, 2\u20134 viikon kuluessa ensimm\u00e4isest\u00e4. Monesti kaikki viittaa Alzheimerin tautiin.<\/p>\n

- Diagnoosin kriteeri on se, ett\u00e4 potilaalla on mitattavissa olevia kognitiivisen toiminnan vajeita, jotka ovat aiheuttaneet sosiaalisen toimintakyvyn heikkenemist\u00e4. Ja jos aivokuva n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 muistirakenteissa on muutoksia, eik\u00e4 laboratoriokokeissa paljastu muuta selitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tekij\u00e4\u00e4, diagnoosi on valmis.<\/p>\n

Usein potilaalla on sek\u00e4 verisuoniper\u00e4inen muistisairaus ett\u00e4 Alzheimerin tauti. <\/p>\n

- Sitten pohdin, kumpi painottuu. Tavallista on, ett\u00e4 oirekuva ja magneettil\u00f6yd\u00f6s viittaavat vahvemmin Alzheimerin tautiin. Silloin p\u00e4\u00e4paino on siin\u00e4, ja mukana on vaskulaarisia piirteit\u00e4.<\/p>\n

Diagnoosi muistisairaudesta on usein tunteita her\u00e4tt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

- Joskus se on shokki, joskus helpotus.<\/p>\n

Diagnoosin kuulemisesta on kuitenkin useimmille hy\u00f6ty\u00e4, sill\u00e4 sen my\u00f6t\u00e4 alkaa hoito. Muistil\u00e4\u00e4kkeill\u00e4 on parhaimmillaan aivoja virkist\u00e4v\u00e4 vaikutus, mutta kaikille ne eiv\u00e4t sovi. Jussi Ripsaluoma n\u00e4kee el\u00e4m\u00e4ntapamuutokset t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 osana hoitoa. Jos liikuntaan, ravintoon ja sosiaaliseen aktiivisuuteen liittyv\u00e4t asiat laitetaan aivoterveyden kannalta paremmalle tolalle, saadaan hyvi\u00e4 tuloksia. L\u00e4heisten tukeminen on keskeist\u00e4.<\/p>\n

- Hoidan muistisairasta parhaiten siten, ett\u00e4 autan h\u00e4nen l\u00e4heisi\u00e4\u00e4n jaksamaan.<\/p>\n

Diagnoosin seurauksena potilas p\u00e4\u00e4see h\u00e4nelle kuuluvien etuuksien piiriin. Kunnat tarjoavat kuntouttavaa p\u00e4iv\u00e4toimintaa. L\u00e4heinen saa aloittaa vertaistukiryhm\u00e4ss\u00e4. Yhten\u00e4 hy\u00f6tyn\u00e4 Ripsaluoma n\u00e4kee asenteellisen muutoksen muistisairasta ihmist\u00e4 kohtaan. <\/p>\n

- Perheen eheytymist\u00e4 olen n\u00e4hnyt usein. Muistisairaasta perheenj\u00e4senest\u00e4 halutaan pit\u00e4\u00e4 huolta yhdess\u00e4. <\/p>\n

Ensimm\u00e4iselle seurantak\u00e4ynnille voi tulla vaikkapa parin kuukauden tai puolen vuoden kuluttua. Vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 diagnoosin asettamisesta Jussi Ripsaluoma kysyy, miten vuosi on mennyt edelliseen verrattuna.<\/p>\n

- Usein vastaus on sen suuntainen, ett\u00e4 diagnoosin j\u00e4lkeinen vuosi on ollut parempi.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>

<\/span><\/div><\/div>

Jussi Ripsaluoma<\/h3>\n<\/div><\/div>

 <\/p>\n